Korona kiristää kansalaisten hermoja
Suomalaiset ovat eläneet vajaan viikon akuuttia koronatilannetta, jossa kansalaisten perusoikeuksia on rajoitettu ja annettu monenlaisia ohjeita.
Jo muutaman päivän jälkeen ilmassa on viitteitä siitä, kuinka ihmisten mielenterveys on koetuksella.
Sairaaloissa on jouduttu poistamaan omaisia, jotka eivät ole uskoneet puhetta ja määräyksiä esimerkiksi siitä, että sairaalle lapselle riittää saattajaksi yksi aikuinen kahden sijaan. Terveydenhuollon työntekijöitä on uhkailtu, kun he eivät ole ottaneet vaadittua koronatestiä.
Hoivakotien uusi ilmiö ovat läheistään katsomaan tulevat omaiset, jotka eivät ota tosissaan määräyksiä riskiryhmien suojelusta, vaan pitävät perusoikeutenaan liikkua siellä missä haluavat. Paikalle on jouduttu kutsumaan vartioita ja lukitsemaan ovia. Puhumattakaan riskiryhmiin kuuluvia, jotka elävät kuin koronaa ei olisikaan.
Ihmisillä on monenlaisia tunteita: epävarmuutta, pettymystä, pelkoa, jopa vihaa.
Moni näistä tunteista ajaa tilaan, jossa käpertyy sisäänpäin omaan napaan tuijottelijaksi. Olisi kuitenkin hyvä nähdä kokonaisuus ja ymmärtää, että koko maailma on nyt samassa taistelussa Covid-19 vastaan. Kukaan ei ole yksin. Apua on tarjolla.
Vastakkainasettelu ei tässä tilanteessa johda mihinkään. Annetaan kriittisille toimialoille mahdollisuus tehdä työnsä rauhassa.
WHO:lla on ohjeet mielenterveyden ylläpitoon epidemian aikana. Jokaisen kannattaa käydä katsomassa ohjeet ja miettiä, olisiko niistä hyötyä oman elämän järjissä pitämiseksi.
Lisäksi omaa mielenterveyttä voi piristää säilyttämällä arkirutiinit niin pitkälle kuin se poikkeusoloissa on mahdollista. Elämässä voi ajatella asioiden hyviä puolia huonojen sijaan.
Yksi simppeli keino mielenterveyden hetkelliseen helpotukseen on ottaa irtiotto somepöhinästä. Kannattaa myös seurata luotettavia uutislähteitä ja ottaa välillä taukoa uutisvirrasta. Sitten voi keskittyä itselle mielekkäisiin asioihin.
Poikkeustilanteeseen kuuluu epävarmuus, joka pitää hyväksyä. Meistä kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
