Pääkirjoitukset

Korona saa kulutuksen painumaan pohjaan

Koronavirus lyö lekalla maailman ja Suomen taloutta. Pandemia voi Etlan arvion mukaan supistaa Suomen taloutta hyvinkin viisi prosenttia.
Tervakosken uimahalli Janakkalassa on valtion linjauksen mukaisesti kiinni. Kuva: Juhani Salo
Tervakosken uimahalli. Arkistokuva

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että koronaviruspandemia saa Suomen bruttokansantuotteen supistumaan tänä vuonna 1–5 prosenttia ja todennäköisintä on tuo luvun negatiivisin pää.

Pienempi paha vaatisi pandemian saamista piakkoin hallintaan ja koordinoidusti suuria elvytystoimia tähän asti hajanaisessa Euroopassa.

Talousasiantuntijat eivät usko koronan tuottavan samanlaista romahdusta kuin finanssikriisi yli 10 vuotta sitten. Paitsi jos talous ei viriäkään kevään jälkeen.

Oletus talouden noususta kesästä alkaen perustuu tietoihin totalitaarisesta Kiinasta, joka taltutti virusta ankarin ottein.

Varmuutta koronapandemian kehityksestä ei ole kenelläkään. Luultavaa on, että virus jäytää Eurooppaa Kiinaa pidempään.

Riskinä on se, että kovatoiminen pandemian pysäyttäminen halvaannuttaa talouden. Tartunnan pelko saa tuotteiden ja palvelujen kysynnän kaikkoamaan ja samalla karanteenit ja palvelujen sulkeminen ajavat tarjonnankin alas. Kulut eivät kuitenkaan laske samalla tapaa.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat pahassa pulassa, eikä suurillakaan ole helppoa, kun Suomi sulkeutuu poikkeustilassa viikoiksi neljän seinän sisälle. Kato näkyy eritoten matkailualalla, ravintoloissa, liikkumisessa ja harrastuksissa.

Yt-neuvottelut odottavat kovin monessa yrityksessä. Vähintään pitkiä lomautuksia on luvassa ja irtisanomisiakin sekä tätä tahtia myös konkursseja.

Etla esittää yritysten tukipaketin kolminkertaistamista 15 miljardiin euroon, jotta Suomi välttyisi 1990-luvun laman kaltaiselta työttömyyskurimukselta. Yritykset tarvitsevat joustoa myös pakollisiin maksuvelvoitteisiin, jotta kassakriisi ei laukea.

Valtiovalta tarvitsee ja saakin kriisin ratkaisemiseksi apua yrityksiä rahoittavilta pankeilta ja myös työmarkkinaosapuolilta. Tavallisen kansalaisen tehtävä on käyttää mieluusti paikallisten yritysten palveluja edelleenkin, sillä Covid-19 ei ole maailmanloppu.

Loppua se kuitenkin käytännössä merkitsee hallitusohjelman tavoitteelle lisätä työpaikkoja 30 000 hengellä. Työtä riittää nykyistenkin työpaikkojen turvaamisessa.

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic