Pääkirjoitukset

Korona tyrkkää talouden kovin kaltevalle pinnalle

Valtiovarainministeriö löi koronaviruspandemian edessä pöytään madonlukuja. Suomen talous on nyt kovin kaltevalla pinnalla.
Yksityinen kulutus on painunut koronan ja sen rajoitustoimien vuoksi. Esimerkiksi Goodmanissa on ollut tavalliseen nähden hiljaista. Kuva: Esko Tuovinen
Yksityinen kulutus on painunut koronan ja sen rajoitustoimien vuoksi. Esimerkiksi Goodmanissa on ollut tavalliseen nähden hiljaista. Kuva: Esko Tuovinen

Suomen talous sakkaa valtiovarainministeriön mukaan tänä vuonna hyvinkin 5,5 prosenttia.

Tämäkin onnistuu vain siinä tapauksessa, että koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet ovat ohi kolmen kuukauden jälkeen ja koko maailmantalous alkaa elpyä juhannuksesta.

Jos rajoitukset kestävätkin kuusi kuukautta, Suomen talous ajautuu rotkon partaalle. Tällöin bruttokansantuote romahtaa tänä vuonna peräti 12 prosenttia, ja talouden tervehtyminen vie pitkään.

Pikkuruinen koronavirus ja sen rajoitustoimet moukaroivat taloutta joka puolelta ja vähentävät yksityistä kulutusta. Lomautukset ja työttömyys leikkaavat ostovoimaa.

Hyvin noussut työllisyysaste laskee takaisin noin 71 prosenttiin.

Akuutin kriisin jälkeenkin yritykset panttaavat vielä pitkään investointejaan ja keskittyvät taseiden kohentamiseen.

Talouden ennakointiin liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta ja etenkin siihen pahempaan suuntaan

Mitä kauemmin rajoitukset kestävät, sitä enemmän talous kärsii.

Rajoitukset ovat tarpeen ihmisten terveyden ja terveydenhoidon kannalta, mutta ne ovat samalla myrkkyä taloudelle.

Talous voi kohtuutapatuksessakin palautua kriisiä edeltävälle kasvu-uralle vasta 2021–2022. Ja tällöin odottavat julkisen talouden säästöt.

Kriisin koura kuristaa erityisesti julkista taloutta. Verotulot putoavat ja työttömyysmenot kasvavat. Tulojen ja menojen kuilu repeää.

Julkinen talous velkaantuu poikkeuksellisen hurjaa tahtia ja pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuodet. Valtio turvautuu kovaan velanottoon.

Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen nousee tänä vuonna liki 70 prosenttia ja jatkaa nousuaan. Ja tämä arvio perustuu kolmen kuukauden koronakriisiin.

Työeläkelaitosten ylijäämä sulaa, kun työllisyys vähenee ja työeläkemaksuja alennetaan väliaikaisesti. Samaan aikaan huoltosuhde vain heikkenee.

Rahaa palaa sinänsä välttämättömään talouden elvytykseen. Ei auta muu kuin toivoa, että pandemia talttuu ja taloutta hirttävät rajoitukset voidaan poistaa pikaisesti.