Pääkirjoitukset

Koronakriisi niittää satoa työvoimamarkkinoilla

Koronakriisi niittää hyytävää satoaan työntekijöiden riveissä. Lomautettujen määrän kasvu kiihdytti työttömyyden nousuun.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa on saatu käsitellä lukuisia lomautusilmoituksia. Kuva: Satumaari Ventelä/KL
Työ- ja elinkeinotoimistoissa on saatu käsitellä lukuisia lomautusilmoituksia. Kuva: Satumaari Ventelä/KL

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Suomessa yli 60 000:lla maaliskuussa. Siinä näkyy tavallista kausi-ilmiötä vahvemmin koronaviruspandemian vaikutus.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa on saatu jatkuvalla syötöllä ottaa vastaan lomautusilmoituksia, kun yritystoiminta kituuttaa ja kunnissakin jaetaan jo lappuja.

Koko maassa oli lomautettuna maaliskuun lopussa 74 000 henkilöä, mikä on peräti 53 200 enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Yhdeksän kymmenestä on kokoaikaisesti lomautettu.

Työttömyysaste oli maaliskuussa koko maassa noin 7 prosenttia, mutta Kanta-Hämeessä se nousi jo liki 10 prosenttiin. Maakunnassa synkimmät työttömyysluvut olivat Hämeenlinnassa (11,2%) ja Forssassa (12,3%). Vielä kurjempaa on Päijät-Hämeessä.

Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Kanta-Hämeessä vuoden takaiseen verrattuna viidenneksellä.

Siitä pitäisi kai olla tyytyväinen, että monissa muissa maakunnissa työttömien määrän nousu oli vielä hurjempaa.

Maaliskuun lopun jälkeen varsinkin kokoaikaisesti lomautettujen määrän kasvu on jatkunut.

Eniten lomautuksia on suhteellisesti majoitus- ja ravitsemusalalla, mutta myös kaupan alalla on paljon lomautettuja.

Työttömyyden huippu kääntyy laskuun, kun koronapandemian ote hellittää ja rajoituksia poistuu. Poikkeustilanteen vaikutukset tuntuvat valitettavasti vielä pitkään.

Heikkoon jamaan ajautuneilla yrityksillä on edessään kuitenkin kohtalon hetket. Konkurssit tuottavat väkisin pitkäaikaista työttömyyttä.

Suomella ja Kanta-Hämeellä on valitettavasti kokemusta aiemmista taantumista siitä, että työttömyys pitkittyy ja muuttuu rakenteelliseksi. Erityisesti Forssalla on kestänyt toipua 1990-luvun lamasta.

Koronapandemian vuoksi tehtyjä rajoituksia pitää purkaa hetimmiten, kun taudin eteneminen hidastuu.

Kriisin todelliset työllisyysvaikutukset paljastuvat vasta syksyllä.

Mitä kauemmin rajoitukset pysyvät voimassa, sitä varmemmin työttömyys uhkaa jäädä pysyvästi korkealle tasolle.