Pääkirjoitukset

Korruptio poliisin huolena

Suomi on tilastojen
mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki olisi hyvin.

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Juuso Oilinki kertoi Ylen uutisille, että järjestäytynyt rikollisuus on soluttautunut korruption avulla erityisesti rakennusalalle.

Tilannetta kärjistää kova kilpailu tilauksista ja alihankintaketjujen venyminen pitkiksi ja ulkomaisiin yrityksiin ulottuviksi.

Korruption vastaisen järjestön Transparency Suomen mukaan epäasiallinen vaikuttaminen ei koske vain virkamiehiä, vaan myös yksityisten yritysten väkeä.

Oilinki perää kaikilta tahoilta aktiivisuutta korruption kitkemiseen. Hänen mukaansa verottajalta ei juuri tule ilmoituksia korruptioepäilyistä ja hän totesi tilanteen valitettavaksi.

Toiminta rakennusalalla on muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun rajat aukesivat ulkomaisille yrityksille ja työntekijöille. Kilpailu kiristyi ja aliurakoitsijoiden ketjut pitenivät.

Toinen lieveilmiö rakennusalalla on harmaa talous. Verot ja veroluonteiset työnantajamaksut jätetään maksamatta. Harmaa talous ja korruptio yhdessä vaikuttavat siihen, että monet rehelliset yrittäjät ovat joutuneet vaikeuksiin.

Pääkaupunkiseudulla on useita suomalaisia rakennusalan yrityksiä ja yrittäjiä, jotka ovat lyöneet lapun luukulle, vaikka viime vuodet ovat olleet kiivasta rakentamisen aikaa niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

Hallitus lupasi lisärahaa rakennusalalla rehottavien lieveilmiöiden kitkemiseen. Resurssien lisäämisen vaikutukset eivät näy heti. Pelättävissä kuitenkin on, että valvonta kehittyy hitaammin kuin harmaan talouden ja korruption lonkerot.

Harmaassa taloudessa ei ole kyse marginaali-ilmiöstä. Laskelmien mukaan kyse on miljardien eurojen verotulojen menettämisestä vuosittain. Korruptiossa on taloutta enemmän kyse rikollisen toiminnan pesiytymisestä rakennusalalle.

Toki se on omiaan lisäämään harmaata taloutta ja etenkin ulkomaisen työvoiman ehtojen polkemista.

Korruption ja harmaan talouden kitkemisen tarvitaan lisää resursseja. Valtiolle se ei myöskään maksa, koska verotuloina saadaan korkojen kanssa takaisin se, mitä resursseihin kulutetaan.

Resurssit eivät kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa. Kyse on myös asenteista.

Rikolliseen ja sopimusten vastaiseen toimintaan tulee suhtautua nollatoleranssiperiaatteella.

Epäilyttävät tapaukset on saatettava viipymättä poliisin tietoon. Asenteista kertoo jotain Oilingin toteamus verottajasta.

Hänen mukaansa verottaja kokee niin, ettei korruption kitkeminen kuulu sen toimintaan.

Alan lieveilmiöillä on vaikutusta myös suomalaisten rakennusmiesten työllistymiseen. Heitä on työttöminä yhtä paljon kuin meillä on alalla ulkomaista työvoimaa.