Pääkirjoitukset

Kotimaisen kalan käyttöä on syytä lisätä reilusti

Kalankäytön kasvu lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia.
Vapaa-ajankalastuksen saaliit ovat vähentyneet. Kasvatettu kala ja tuontikala korvaavat ruokapöydissä kotimaista luonnonkalaa. Kuva: Pekka Rautiainen
Vapaa-ajankalastuksen saaliit ovat vähentyneet. Kasvatettu kala ja tuontikala korvaavat ruokapöydissä kotimaista luonnonkalaa. Kuva: Pekka Rautiainen

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kala maistuu suomalaisille hyvin, sillä kalan kysyntä on neljässä vuosikymmenessä lähes kaksinkertaistunut. Kuitenkin kotimaisen kalan kulutus on 2000-luvulla vähentynyt peräti noin kolmanneksella.

Tuontikalan kulutus on puolestaan lähes kaksinkertaistunut – Norjasta tuodun lohen kulutus jopa nelinkertaistunut.

Kotimaisista lajeista eniten kulutetaan kasvatettua kirjolohta ja ulkomaisista kasvatettua lohta. Kasvatetun kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on yli 40 prosenttia.

Kysyntää olisi tietysti myös siialla, kuhalla ja ahvenella.

Näiden tarjonta on kuitenkin kausiluonteista ja pientä myös siksi, että ammattikalastajien määrä on pienentynyt rajusti.

Lisäksi vapaa-ajankalastuksen saaliit ovat vähentyneet. Kasvatettu kala ja tuontikala korvaavat siis kotimaista luonnonkalaa.

Suomessa maa- ja metsätalousministeriö käynnistää – aivan oikein – kotimaisen kalan edistämisohjelman.

Arkiselta tai jopa vähäpätöiseltä kuulostava ohjelma on todellisuudessa kaikkea muuta: sillä tavoitellaan merkittäviä ilmasto-, työllisyys- ja kansanterveyshyötyjä.

Edistämisohjelman realistiselta kuulostavana tavoitteena on, että vuonna 2027 suomalaiset söisivät ravitsemussuositusten mukaisesti viikossa 2,5 annosta kalaa nykyisen 1,7 annoksen sijaan.

Kulutuksen kasvun pitäisi tapahtua pääosin kotimaisella kalalla.

Kalankäytön kasvu puolestaan lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia.

Pelkät terveyshyödyt on arvioitu 1-2 miljardin euron arvoisiksi.

Kotimainen kala kiinnostaa varmasti myös ympäristötietoisia ja nuoria, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan kalan tuotannon keskimääräinen hiilijalanjälki on vain noin kolmasosa lihantuotannon hiilijalanjäljestä.

Sitä paitsi esimerkiksi kotimainen ahven, siika ja kuha ovat herkkuja, joista voi vähän maksaakin.

Kauppojen hyllyiltä ja kalatiskeiltä löytyy nykyään runsaasti vaihtoehtoja, jotka sopivat myös kokemattomille kotikokeille.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic