Pääkirjoitukset

Kouluarvosanoilla ei mitata ihmisarvoa

Viime keväänä harva ennusti, että tämän vuoden valmistujaisjuhlat järjestetään vielä koronarajoituksia noudattaen.
Kukapa olisi uskonut, että tänä keväänä juhlitaan edelleen koronarajoituksin. Kuvassa viime kevään ylioppilas Elle Luukkala sai rehtori Simo Veistolalta onnittelut "kyynärpääkättelyllä". Kuva: Lassi Puhtimäki / HäSa, arkisto Kuva: Lassi Puhtimäki / FL
Kukapa olisi uskonut, että tänä keväänä juhlitaan edelleen koronarajoituksin. Kuvassa viime kevään ylioppilas Elle Luukkala sai rehtori Simo Veistolalta onnittelut "kyynärpääkättelyllä". Kuva: Lassi Puhtimäki / HäSa, arkisto Kuva: Lassi Puhtimäki / FL

Tänään juhlitaan koululaisia ja opiskelijoita. Moni saa ylioppilaslakin päähänsä tai valmistuu ammattiin. Nuoremmilla ihmetellään todistuksia.

Kouluvuoden päätös ja etenkin valmistuminen on aina yhtä hieno ja merkittävä etappi nuoren elämässä.

Päivä on monelle rankan koronarupeaman jälkeen odotettu ja onnellinen: valmistuinpa sittenkin. Se on myös osalle kitkerä muistutus, ettei korona kohtele tasapuolisesti. Yhä useamman valmistuminen on viivästynyt joko paikallisen epidemian seurauksena tai siitä syystä, ettei esimerkiksi näyttötutkintoja ole voitu järjestää.

Tänä keväänä keskustelu lukukauden päätöksestä ja todistuksista on saanut armollisen otteen. On oikein tervetullutta, että julkisissa puheenvuoroissa on muistutettu, että todistuksella ei mitata ihmisarvoa. Arvosanoja tärkeämpää on löytää oma polku. Onneksi opintoreittejä on nykyään monenlaisia.

Aiheellinen muistutus tuli myös kuluneella viikolla Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:ltä, joka kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle opetushallituksesta.

Järjestön mielestä Opetushallitus on laiminlyönyt laissa olevan määräys- ja ohjaamisvelvollisuutensa, kun se ei ole määritellyt, mitä erityiseen tukeen kuuluva erityisopetus tarkoittaa.

Kyse on pohjimmiltaan siitä, että jokainen erityisoppija saisi tarvitsemansa erityisen tuen opintoihinsa lain tulkinnasta riippumatta.

Koululaiset ja opiskelijat ovat tehneet poikkeusoloissa hyvää työtä. Voi vain kuvitella, kuinka raskasta muun muassa etäkoulu on ollut oppilaille, joilla on muutenkin haasteita aikatauluttamisessa tai itseopiskelussa.

Lasten ja nuorten aivot eivät myöskään ole vielä kehittyneet huippuunsa. Se väistämättä aiheuttaa ongelmia, koska ei osata nähdä tämän hetkisen tekemisen seurauksia pitkälle tulevaisuuteen.

Myös koululaisten ja opiskelijoiden rinnalla kulkijat, opettajat, ansaitsevat kiitoksen. Suomessa digiloikka on onnistunut varsin hyvin verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Se on vaatinut myös opettajilta kekseliäisyyttä ja joustavuutta.