Pääkirjoitukset

Koululaisilla on oikeus liikuntaan

Opetusalan ammattijärjestö OAJ uhkaa kieltää jäsenkunnaltaan muun muassa maastojuoksun, suunnistuksen ja laskettelun opettamisen. Opettaja tai koulun rehtori kun eivät voi millään valvoa jatkuvasti kaikkia oppilaita oppituntien aikana.

OAJ ilmaisi erikoisella tavalla närkästyksensä Hyvinkään käräjäoikeuden päätöksestä, joka koski nurmijärveläisen rehtorin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta saamaa 680 euron sakkotuomiota.

Rehtori sai sakot, kun kahdeksannen luokan oppilas oli loukkaantunut vaikeasti pulkkamäessä liikuntatunnilla.

OAJ:n uhkaus menee niin kauas ohi maalistaan, että tarkoituksena täytyi olla herättely periaatteellisemman ongelman äärelle.

Ongelma ei tosiaankaan ole se, että lapset joutuvat suunnistaessaan lähimetsässä hetkiseksi pois opettajan ja etenkin kansliassaan ahertavan rehtorin näköpiiristä. Kulkevathan he usein koulupäivän vaarallisimman osan, koulumatkansa ilman valvontaa, eikä vanhempia tai rehtoria vastaan nosteta syytteitä, jos ikävä onnettomuus sattuu.

Suomalaiselle koululle on äärimmäisen vierasta hakea syyllisiä käräjäsaleissa mihinkään koulupäivän aikana tapahtuneeseen. Monien ongelmien kanssa kamppailevat koulut ovat sittenkin onneksi turvallisia paikkoja, eikä ylilyönteihin pitäisi sortua.

OAJ on siinä oikeassa, että amerikkalaismallinen syyllisten ja kärjekkäimmillään jättikorvausten metsästys saa luvan pysyä poissa suomalaisista kouluissa.

OAJ on opettajien edunvalvontajärjestö ja tietysti sen pitää tässäkin asiassa olla jäsenkuntansa puolella.

Opettajajärjestön asia ei kuitenkaan ole ratkaista suuntaan eikä toiseen sitä, mitä liikuntalajeja kouluissa opetetaan.

Näin ”uhkavaatimusta” kuitenkin on luettu. Liikuntajärjestöt maalailevat huolestuneina kuvia suomalaisen nuorisoliikunnan tuhoutumisesta.

OAJ:n valta ei kuitenkaan onneksi ole niin pohjaton. Järjestön luettelemat lajit ovat perusliikuntaa, jonka opetusta pitää mieluummin tehostaa kuin lopettaa. Vahinkoja ja loukkaantumisia sattuu muissa lajeissa jopa enemmän. Silti OAJ ei vaadi salibandyn tai jalkapallon opetuksen lopettamista.

Koululaisilla on oikeus monipuoliseen liikuntaan, eikä opettajajärjestöllekään pitäisi olla uutta, mikä positiivinen vaikutus liikunnalla on oppimiseen ja lasten kehitykseen.

Ei oppilaiden valvonta voi tietenkään olla aukotonta monilla muillakaan oppitunneilla, ei teknisissä töissä, ei leirikouluissa, eikä esimerkiksi siirryttäessä polkupyörillä retkikohteeseen vilkkaiden katujen yli. Pitäisikö kaikki vähänkin ”onnettomuusaltis” kieltää kouluista?

Rehtoreiden ja koko koulun yhteinen tehtävä on huolehtia opetusjärjestelyissä lasten turvallisuudesta niin hyvin kuin se inhimillisesti ottaen on mahdollista.

Vahinkoja ja onnettomuuksia voi kuitenkin sattua valitettavasti aina.