Pääkirjoitukset

Koulupakko ei torju syrjäytymistä

Oppivelvollisuusikä nousee 17 vuoteen, jos hallituksen rakennemuutospaketti menee läpi eduskunnassa. Tarkoitus on hyvä: peruskoulun jälkeisen syrjäytymisen torjunta. Yleisesti hyväksytty tavoite ei kuitenkaan pyhitä keinoa.

Uudistus on aivan liian järeä siihen nähden, että sen pääsiallinen tarkoitus on ohjata jatkokoulutukseen ne enimmilläänkin 4 000 nuorta, jotka vuosittain eivät jatka peruskoulun jälkeen jatkokoulutuksessa.

Oppivelvollisuuden pidennys koskisi koko ikäluokkaa, joka on noin 60 000. Miksi säätää kaikkia koskeva ja kalliiksi koituva laki, kun ongelma on joukosta vain murto-osalla?

Väistämättä mieleen tulee peruskoulun alkuajoilta tuttu sosiaalidemokraattinen tasapäistämisen politiikka. Jos yhdellä menee huonosti, pitää tasapuolisuuden vuoksi mennä kaikilla. Ei olekaan yllättävää, että oppivelvollisuuden pidennys on SDP:n lempilapsi.

Kukaan ei edes tiedä, mitä uudistus todellisuudessa maksaisi, eikä etenkään sitä, kenen maksettavaksi lasku kaatuisi.

Esillä on ollut ”noin sata miljoonaa euroa vuodessa”, mikä jakaantuisi tasan kuntien ja valtion maksettavaksi. Julkisen talouden kurjassa nykyjamassa tuo on karmea lisälasku, kun tuloksista ei ole mitään takeita.

Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan ”ei se ole niin kallis juttu kuin on pelätty” (HS 12.9). Jos pysyvästi vuosittain 50 miljoonaa lisäkuluja koulujaan ylläpitävien kuntien kassasta ei ministerin mielestä ole kallis juttu, niin ei sitten mikään. SDP:n perusteluissa esillä on ollut vuosittainen noin 30 miljoonan euron kustannus.

SDP:n mukaan tarkoitus on pidentää työvuosien odotetta, joka kuulemma määräytyy ”erittäin voimakkaasti tutkinnon suorittamisen perusteella”. Tässä unohtuu, ette peruskoulun jälkeinen ensimmäinen jatkokoulutuspaikka läheskään aina johda tutkinnon suorittamiseen, eikä etenkään silloin, jos koulutukseen mennään vain velvollisuuden vuoksi.

Opintojen keskeyttämiset eivät varmasti vähenisi. Heti ensimmäisen pakkovuoden jälkeen kutakuinkin samat noin 4 000 heittäisivät mahdollisesti pyyhkeen kehään.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että tarkoitus on lähinnä siivota tilastoja kauniimmiksi. Kun koko ikäluokka on koulutuksessa, päättäjät voivat hieroa käsiään tyytyväisinä.

SDP:n perusteluissa mainitaan, että uudistus tuo säästöjä, kun nuorten tukitoimintaa voidaan vähentää. Perustelusta on lyhyt matka välinpitämättömyyteen. Mikähän karsittaisiin ensimmäiseksi?

Tuki pitää kohdistaa ajoissa eli peruskoulun aikana avun tarpeessa oleviin lapsiin ja nuoriin. Näin saadaan parempia tuloksia kuin venyttämällä koulupakoksi yhä vain ihan liikaa koettua oppivelvollisuutta.

Nuoriakin on asiassa kuunneltava. Valistunein perustein oppivelvollisuusiän nostoa vastustaa Lukiolaisten liitto, jonka mukaan suunniteltuun uudistukseen tarvittavalle rahalle löytyisi parempaakin käyttöä kuin pakkojärjestelmän ylläpito.