Pääkirjoitukset

Kreikan velat eivät sytytä vaaliaseena

Perussuomalaiset virittää vanhaa vaaliasettaan: Kreikan velkoja, pahimmat vaiheensa jo onneksi ohittanutta eurokriisiä ja Suomen vastuita kriisin hoidossa. Edellisellä kerralla viesti meni kansaan kuin häkä ja tuloksena oli kaikkien aikojen Jytky vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Enää ei jäljellä kuin muisto Perussuomalaisten huippukannatuksesta. Elettäessä eurokriisin kuumia vaiheita vuonna 2011 puolue mitattiin kannatusmittauksissa jopa valtakunnan suurimmaksi.

Tuoreimmissa mittauksissa eroa kesään 2011 on peräti 10 prosenttiyksikköä. Kannatus matelee 13 prosentin pinnassa.

Kreikan sekasortoinen politiikka ja noin 227 miljardin euron velka EU-maille antavat tilaisuuden nostaa asiaa uudelleen esille huhtikuun eduskuntavaalien lähestyessä.

Perussuomalaiset jättää huomenna tiistaina eduskunnalle välikysymyksen, jossa puolue varoittaa Kreikan velkojen leikkaamisesta. Perussuomalaisten hampaissa on etenkin valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.).

Rinteellä ei ole ollut juuri muuta mahdollisuutta kuin uskoa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, eli siihen, että Kreikka pystyy edes jotenkin vastaamaan veloistaan.

Suomi on muiden EU-maiden kanssa samassa veneessä.

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on torjunut tiukasti Kreikan velkojen anteeksiannon. Hän on tuolloin tuskin ajatellut kotoisia eduskuntavaaleja, vaikka hänenkään puolueensa vaaliodotuksissa ei ole hurraamista.

Suomen velanmaksukuria korostavaa linjaa on arvioitu EU-lähteistä jopa Kreikan velkaneuvottelujen ongelmaksi.

Perussuomalaisten Kreikka-ase on tylsynyt. Yleinen eurokriittisyys voi toki purra edelleen osaan äänestäjistä, mutta ihan yksisilmäisesti eivät suomalaiset Kreikan suuntaan katsele. Eurokriisin hoidossa on saatu aikaan myös tuloksia.

Suomalaispolitiikoista monimutkaiset EU-mekanismit ehkä parhaiten sisältä päin tunteva europarlamentaarikko Olli Rehn (kesk.) on sanonut, että Kreikan laina-aikoja voitaisiin pidentää ja keventää siten maan velkataakkaa.

Kreikassa käydään kahden viikon päästä ennenaikaiset parlamenttivaalit maan ajauduttua poliittiseen kriisin, kun parlamentti ei pystynyt valitsemaan maalle presidenttiä.

Vaalien ennakkosuosikki on vasemmistolainen ja erittäin eurokriittinen Syriza, joka on ilmoittanut ajavansa Kreikan velkojen leikkaamista.

Suurin huoli ei ole Syrizan voitto, vaan se, että Kreikan päätöksentekojärjestelmä halvaantuu kokonaan, jos vaalien jälkeen ei pystytä muodostamaan toimivaa hallitusta. Silloin Kreikan jo alkuun saatu elpyminen ja samalla velanmaksu EU:lle tyrehtyy.

Saksa on ilmoittanut varautuneensa jopa Kreikan irrottautumiseen eurosta. Saksa korostaa sillä lähinnä omaa tiukkaa linjaansa. Ero tekisi pelin selväksi, mutta koituisi samalla EU:n perusrakenteita murtaessaan kalliiksi sekä taloudellisesti että poliittisesti.