Pääkirjoitukset

Kreikka joutuu vielä odottamaan vastausta

Kreikan parlamentti hyväksyi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä protestoidun säästöpaketin, johon kuuluu muun muassa sosiaalimaksujen korotuksia, isojen eläkkeiden leikkauksia ja verojen kiristyksiä.

Kovin suuria muutoksia Kreikan politiikkaan ja samalla maan talouteen ei siis ole saatu.

Samantyyppisiä säästöpaketteja on vastustettu Ateenan kaduilla lähes koko 2010-luku.

Vääristeltyjä taloustilastoja ja ns. luovaa kirjanpitoa aiemmin harrastaneet kreikkalaiset poliitikot ja virkamiehet ovat viime vuodet olleet enemmän tai vähemmän euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston talutusnuorassa.

Samasta asiasta on kyse tälläkin kerralla.

Euromaiden rahaministerit kokoontuivat heti maanantaina pohtimaan, voidaanko Kreikalle myöntää seuraava lainaerä.

Saksa toki ilmoitti heti, ettei Kreikan velkahelpotuksista ole syytä neuvotella vielä – maan tuoreimmat talousuudistukset on tarkastettava ensin kunnolla.

Velkahelpotuksia on puolestaan useaan otteeseen vaatinut Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Oikeasti mitään realistista vaihtoehtoa esimerkiksi laina-aikojen pidentämiselle ja korkojen alentamiselle ei taida olla.

Kukaan tuskin haluaa sellaista heiluntaa ja epävarmuutta rahoitusmarkkinoille kuin esimerkiksi kesällä 2012.

Eilen julkistettiin myös tutkimus, jonka mukaan Kreikka on saanut finanssikriisin alun jälkeen euroalueelta lainoina 220 miljardia, joista vain viisi prosenttia on mennyt suoraan valtiolle.

Loput rahoista ovat menneet eteenpäin pankeille ja maan velkojille.

Tämä toki tiedettiin Suomessakin jo vuosina 2011–2012, joten mitään uutta, yllättävää tai mullistavaa tutkimus ei paljastanut.

Auttamisen vaihtoehtona oli Kreikan ajautuminen konkurssiin ja valtavien tappioiden kirjaaminen lainoittajapankkien taseisiin.

Tämä taas olisi saattanut laukaista luottokriisin, mikä olisi todennäköisesti heijastunut laajalle, ehkä jopa koko globaaliin talouteen.

Silti voidaan jälkeenpäin kysyä, mikseivät EU:n mahtivaltiot Saksa ja Ranska osallistuneet vieläkin suuremmalla panoksella omien maidensa pankkien pelastamiseen.