Pääkirjoitukset

Kummallisuuksien kisoissa suomalaispäivä

Yleisurheilua jäytävä doping kuplii pinnan alla Dohan MM-kisoissa, joiden kummallisuudet eivät jääneet vain olosuhteisiin. Laihakin menestys on suomalaisille kotiinpäin.
Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä hyppää tänä iltana Dohan MM-kisoissa lajinsa loppukilpailussa. Kuva: DIEGO AZUBEL
Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä hyppää tänä iltana Dohan MM-kisoissa lajinsa loppukilpailussa. Kuva: DIEGO AZUBEL

Yleisurheilun maailmanmestaruuskisoissa Qatarin Dohassa on tänään suomalaispäivä – ainakin määrällisesti. Ohjelmassa ovat miesten keihäänheiton karsinta ja naisten 100 metrin aitajuoksun alkuerät.

Lajit ovat ainoat, joissa Dohassa on kolmen hengen suomalaisedustus.

Yksi harvoista suomalaismenestyjistä on naisten kolmiloikan finaalissa hyppäävä Kristiina Mäkelä.

Suomen menestys yleisurheilussa on jäänyt jo pitkään niin laihaksi, että loppukilpailupaikka ja yltäminen kahdeksan joukkoon eli mukanaolo kenttälajeissa loppuun saakka on jo loistava suoritus.

Samaan aikaan Norja ja Ruotsi ovat jopa aikaisempaakin vahvemmin mitalitaistoissa mukana.

 

Lahjakkuudet osataan urheilullisissa länsinaapureissa poimia joukosta ja jalostaa paremmin kuin Suomessa.

Keihäänheitossakin on paljon tekemistä edes loppukilpailupaikkojen saavuttamisesta. Ilman kestomenestyjä Tero Pitkämäkeä mitalitoiveet on haudattu, vaikka Antti Ruuskanen on kokenut suurkisojen mies. Silti keihäskansan katseet kääntyvät Dohan heittopaikalle. Jospa sittenkin!

Lyhyillä juoksumatkoilla suomalaismenestys on kautta aikain ollut harvinaista. Juuri siksi suomalaisten aiturinaisten suoritukset ovatkin olleet niin riemastuttavia.

Dohassa on riittänyt ihmetyksen aiheita. Sääntöjä on tulkittu omintakeisesti ja mitaleita jaettu oudoin perustein. Kaikki tämä on syönyt yleisurheilun uskottavuutta.

 

Doping on edelleen urheilun syöpä. On lapsellista ajatella, että Dohan kaikki mitalit olisi voitettu puhtain keinoin, vaikka mm. osa kenialaisista juoksijoista ja Venäjä joukkueena ovatkin poissa.

Kestävyysjuoksun kulttihahmoihin kuuluva valmentaja Alberto Salazar sai Yhdysvaltain antidopingkomitealta neljän vuoden toimintakiellon.

Doping ei koske vain joitakin maita ja joukkueita. Se myös muuttaa muotoaan: suorituskykyä manipuloidaan lukemattomin tavoin.

Maksavien kuluttajien eli yleisön oikeus olisi lukea MM-kisojen ja tulevien Tokion olympiakisojenkin tuoteselosteesta: saattaa sisältää dopingia.