Pääkirjoitukset

Kunnallisen puoluetuen aika ei ole nyt

Kuntaliitto olisi valmis kunnalliseen puoluetukeen. Puolueen perusyksikköä, yksittäistä puolueosastoa tai niiden muodostamaan kunnallisjärjestöä tuettaisiin vuosittain joko puolueen saamien valtuutettujen tai kuntavaaleissa saadun äärimäärän mukaan.

Nykyinen tilanne on vaikeasti hahmotettava, sillä kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä siitä, kuinka paljon kunnat tukevat taloudellisesti puolueita. Lähes poikkeuksetta valtuutetut ja muissa luottamustoimissa olevat maksavat puoluejärjestölle kokouspalkkiostaan puolueveroa. Sen suuruus vaihtelee ja suurimmillaan se on lähes kolmasosa bruttopalkkiosta. Puolueveroa kannetaan usein myös kuntayhtymien luottamushenkilöilleen maksamista palkkioista.

Suomessa on kuntia, jotka tukevat puoluetyötä myös tarjoamalla maksuttomat kokoustilat tai tuki-ilmoituksin puolueiden julkaisuissa. Jotkut kunnat maksavat myös tukea erilaisille projekteille tai kustantavat osallistujia puolueiden tai niiden asettamien ehdokkaiden maksullisiin vaaliseminaareihin.

Puolueiden tukemisen kanavat ja keinot ovat moninaiset ja viime vuosina käytyjen oikeudenkäyntien jälkeen on perusteltua olettaa, että myös lain henkeä ja kirjainta on tarkoin noudatettu.

Viime aikoina on paljon keskusteltu, maan hallituksen pyynnöstä ja rohkaisemana, kuntien yli viiteensataan kohoavien tehtävien karsimisesta ja vähentämisestä. Kuntaliitto ei näihin leikkaustalkoisiin ideoineen ainakaan virallisesti osallistunut.

On totta, että kunnallinen puoluetuki kaipaa läpivalaisua ja selkeitä pelisääntöjä, siitä tuskin on kovin toisistaan eriäviä näkemyksiä. Tästä huolimatta tällä hetkellä vallitsevassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ajatus kunnallisesta puoluetuesta tuskin saa kovin laajaa kannatusta. Kuntien taloustilanne on poikkeuksetta surkea eikä kunnallispoliitikkojen maine ja arvostus ole parhaassa mahdollisessa tilassa.

Jos kunnat, ja monien mielestä jopa avokätisesti, ryhtyisivät rahoittamaan päättäjiään ja heidän taustaryhmiään, kansalaisten suhtautuminen poliittiseen työhön olisi entistä kriittisempää.

Nykyinen tilanne puolueveroineen ei ole sekään kovin hyvä, mutta tilannetta voidaan kohentaa niin, että kunnat tilinpäätöstensä yhteydessä ilmoittaisivat summan, jonka ne ovat pidättäneet luottamushenkilöidensä kokouspalkkiosta. Se tuskin on modernien tietojärjestelmien aikana edes kovin vaikeata tai erityisen työlästä. Tällaista menettelyä, askeleena kohti avoimempaa käytäntöä, esittivät myös puoluesihteerit viime joulukuussa. He kuuluvat työryhmään, joka valmistelee parhaillaan kuntalain uudistamista.

Kokouspalkkiosta maksettava puoluevero ei ole aivan suoraa kunnallista puoluetukea, koska periaatteessa sen maksamisesta päättää jokainen luottamushenkilö itse.

Arkielämässä luottamustoimiin edetään kuitenkin niin, että lautakunta- tai hallituspaikka irtoaa vasta sen jälkeen, kun puolueveron kantoa varten laadittu valtakirja on allekirjoitettu.

Päivän lehti

1.6.2020