Pääkirjoitukset

Kunnille halutaan velkakatto

Valtion lisäksi myös kunnat velkaantuvat nopeasti. Kun vuosituhannen vaihteessa kuntien yhteinen velka oli alle neljä miljardia, oli summa viime vuonna lähes 14 miljardia euroa.

Kansalaiset suhtautuvatkin entistä kriittisemmin velan kasvattamiseen. Peräti seitsemän kymmenestä vastustaa kuntien velanoton lisäämistä. Vuosi sitten kriittisyys oli selvästi vähäisempää.

Tulos ilmenee Kunnallisen kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta.

Enemmistö kyselyyn vastanneista haluaisi kunnille velkakaton.

Keskimäärin kunnilla on velkaa noin 2 300 euroa asukasta kohden. Hämeenlinnan vastaava velka on yli 2 600 euroa ilman konsernivelkoja.

Suomessa on vain viisi velatonta kuntaa. Velkaisimmilla asukasta kohden laskettu lainasumma on yli 5 000 euroa.

Jos kunnalla on lainaa yli 3 400 euroa asukas, voidaan puhua kriisikunnasta tietyin edellytyksin. Kriisikunnaksi julistamiseen vakuuttavat myös taseen alijäämän suuruus, vuosikate, veroprosentti rahoitusomaisuus jne.

Kuntien taloudellista tilaa ei voi kaikissa tapauksissa hahmottaa edellä mainittujen tunnuslukujen valossa, koska kunta voi kikkailla tulostaan yhtiöittensä avulla.

Merkitystä on myös sillä, otetaanko syömävelkaa vai sijoitetaanko lainarahat investointeihin, jotka kasvattavat verotuloja tulevaisuudessa.

Se on kuitenkin fakta, että kokonaisvelkasumma kasvaa ja kuntien rahoitusasema vaikeutuu nykymenolla.

Kuntapäättäjille ongelmallista on se, ettei kyselyyn vastanneiden enemmistö ole valmis tinkimään mistään velkaantumisen katkaisemiseksi. Heidän mielestään veroja ei saisi korottaa eikä palveluita karsia.

Kolmannes sentään hyväksyisi käyttö- ja palvelumaksujen korotuksen, kolmannes olisi valmis myymään kunnan omaisuutta ja yksi neljästä kannattaa palveluiden ulkoistamista.

Kuntapäättäjillä onkin edessä ikävät ajat. Veroja ja muita maksuja on pakko vieläkin korottaa ja palveluita karsia. Etenkin palveluiden likeisyydestä joudutaan tinkimään.

Sen lisäksi kuntarakenne joutuu remonttiin. Jos ei hyvällä, niin sitten pahalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ei yksin riitä.

Tilastot väestön ikääntymisestä ja palvelutarpeiden kasvusta näyttävät hurjilta. Vaikka istuva ja tuleva hallitus onnistuisivat maksimaalisesti sote-uudistuksessa ja kunnat yltäisivät ennennäkemättömään kulukuriin ja tehokkuuden nostamiseen, kasvavat julkiset menot, joskin aikaisempaa huomattavasti maltillisemmin.

Poliittisilta päättäjiltä vaaditaan nyt ja lähitulevaisuudessa paineensietokykyä ja rohkeutta viedä tehdyt päätökset läpi ja toteuttaa talouspolitiikkaa, joka taittaa julkisen velkaantumisen suhteessa kansantuotteen kasvuun.

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic