Pääkirjoitukset

Kunnille huima lasku koronasta

Hallituksen lupaamat avut kuntien talousahdinkoon eivät riitä. Koronan aiheuttamat kustannukset suistavat kunnat yhä suurempaan ahdinkoon.
Kanta-Hämeessä yksi rahaa vaativa kohde on keskussairaala. Suunnitelmia ja kustannuslaskelmia on jo nähty jos jonkinlaisia. Kuva: Rauno Lahti
Kanta-Hämeessä yksi rahaa vaativa kohde on keskussairaala. Suunnitelmia ja kustannuslaskelmia on jo nähty jos jonkinlaisia. Kuva: Rauno Lahti

Koronan kustannukset suistavat kunnat ahdinkoon, vaikka vielä ei edes ole tarkkaa tietoa siitä, mikä on pandemian aiheuttama lopullinen lasku. Lisäksi kasvaneiden sosiaalistien ongelmien ja muiden hoitamattomien sairauksien kustannukset tulevat myöhemmin maksettaviksi.

Numeroiden valossa kehitys näyttää kurjalta. Kuluvana vuotena kuntien talous heikkenee yhteensä noin miljardilla ja ensi vuonna 1,7 miljardilla eurolla, arvioidaan Kuntaliitosta.

Valtio toki ojentaa auttavan kätensä kuntien suuntaan. Kylmät numerot kuitenkin osoittavat, että nyt luvatuilla rahamäärillä katetaan koronan aiheuttamista kuluista kunnille vain noin kolmannes.

Sairaanhoitopiireille korona tuo yli puolen miljardin euron lisälaskun. Siitä valtion lupaamat tuet kattavat niin ikään noin kolmanneksen.

Kunnissa on kova hätä ja punakynät käyvät kuumina, kun menoja pyritään karsimaan. Valtiolla ei ole nykytilanteessa varaa levittää velkarahaa joka suuntaan. Tänä vuonna velkavuori paisuu 20 miljardilla eurolla ja nousee noin 120 miljardiin euroon.

Kunnat ovat taloutensa kanssa puun ja kuoren välissä. Veroprosentit ovat monilla jo tapissa, eikä veroluontoisia maksujakaan voi määrättömästi korottaa. Verokertymä taas uhkaa työttömyyden kasvun myötä hiipua.

Monille kunnille jo lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen ottaa lujille. Yleinen tilanne on hyvin samankaltainen kuin Hämeenlinnassa.

Kunnilta vaaditaan rankkoja päätöksiä. Samaan aikaan, kun säästölistoja mietitään, pitäisi jatkaa tulevaisuusinvestointeja.

Investoinnit on suunnattava kohteisiin, jotka parantavat tuottavuutta, alentavat kuluja ja luovat elinkeinoelämälle kilpailuetua.

Palvelurakenteen tehostamisesta on puhuttu paljon, mutta tehty vähän. Yksi ongelmakohta kunnilla on osto-osaaminen. Ei voi olla jatkossa niin, että lähes jokaisessa rakennusprojektissa kustannukset nousevat kymmenillä prosenteista alkuperäistä.

Tuorein esimerkki löytyy Turusta. Junaradan yli kulkevan kävelysillan kustannukset ylittyivät moninkertaisesti alkuperäisestä.

Päivän lehti

4.8.2020