Pääkirjoitukset

Kuntajohtajat eivät niele hallitusohjelmalupauksia

Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma tuottaa kunnille uusia tehtäviä, joiden rahoitus askarruttaa kuntajohtajia. Hallitusohjelma lupailee kunnille nettomääräistä kompensaatiota.
Kuntien verorahoitus koostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kuntien verorahoitus koostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Kuva: Lassi Puhtimäki

Hallitusohjelma tarjoaa kuntien puolesta paljon hyvää ja kaunista. Epäselvyyttä liittyy rahoitukseen ja aikataulutukseen.

Listalla on tuhat uutta lääkäriä, pääsy viikossa lääkäriin, hoitajamitoitus, vähimmäishenkilömitoitus lastensuojeluun, ryhmäkokojen pienennys päivähoitoon ja maksuton toisen asteen koulutus.

Eniten rahaa palaa sitovaan hoivamitoitukseen ja hoitotakuun kiristykseen sekä oppivelvollisuuden pidennykseen 18 ikävuoteen asti.

Kuntien lainakanta on ollut viime vuodet tasaisessa nousussa, mutta rahavarat eivät. Lisäksi tulorekisterin ongelmat sekoittavat nyt kuntien verotuloja.

Kuntataloudessa on muutenkin tasapainottamisurakkaa määräaikaisten leikkausten päättyessä.

Positiivista on lupaus päättää väliaikaiset valtionosuusleikkaukset 2020.

Kanta-Hämeen kuntajohdossa on tervehditty tyytyväisyydellä mutta pienellä epäilyksellä ennakollisia laskelmia kuntien vuoden 2020 valtionosuuksista ja kotikuntakorvauksista. Kaikkiaan on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

 

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö on nyt selvittänyt, että kuntajohtajat pitävät hallitusohjelmassa tärkeimpänä kuntien tehtävien rahoittamista kestävästi omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella.

Toiseksi tärkeimmäksi kuntajohtajat nostavat valtion 100-prosenttista kompensaation kunnille koituvista mahdollisista lisätehtävistä.

Merkittävintä kuitenkin on, että valtaosa kuntajohtajista ei edes usko näiden tärkeimpien tavoitteiden toteutumiseen hallitusohjelmassa.

Lisäksi puolet kuntajohtajista ei luota siihen, että valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan kuntien erityispiirteet. Eniten epäilyksiä tästä on pienissä kunnissa.

Valtion ja kuntien suhde on toki perinteisestikin ollut kissanhännänvetoa ja epäluuloista kyräilyä.

Kuntajohtajat kokevat, että puolueet sälyttävät uusien tehtävien kustannuksia valtiolta kunnille. Eivätkä ole olleet vallan väärässä.

Siinä on Rinteen hallituksen koetinkivi.