Pääkirjoitukset

Kuntalaisilla on oikeus tietää

Osana asukaskyselyä haluttiin Hämeenlinnassa tietää, miten kaupunkilaiset hankkivat tietoa palveluista ja mistä asioista he eniten haluaisivat tietää.

Kyselyyn vastasi yli 1 500 hämeenlinnalaista. Suuri enemmistö eli reilut 76 prosenttia kertoi useimmiten saavansa tietoa kaupungin palveluista paikallisen median kautta. Määrä on suurin piirtein sama kuin pari vuotta sitten.

Ihme kyllä nettisivut eivät ole kasvattaneet osuuttaan tiedonlähteenä, vaikka niiden informatiivisuus on parantunut huomattavasti, kun kaupungin leipiin palkattiin verkkotoimittaja.

Ajankuva on, että sosiaalinen media on yli 12 prosentille vastaajista tärkeä tietolähde myös kotikunnan palveluista.

Kaupunkilaisilta kysyttiin, saavatko he riittävästi tietoa kaupungin palveluista. Kolme neljästä vastaajasta kertoo saavansa. Parissa vuodessa tilanne on lievästi parantunut.

Edelleen asukkailta tentattiin, millaisista asioista pitäisi tiedottaa nykyistä enemmän tai tehokkaammin.

Kaikkien tärkeintä on saada tietoa valmisteilla olevista asioista ja toiseksi tärkeintä päätösten vaikutuksista. Tässä suhteessa tilanne ei juuri ole muuttunut parissa vuodessa.

Mediankin kannattaa tässä katsoa peiliin. Sen tärkeänä tehtävänä on kertoa asukkaille tekeillä olevista päätöksistä, kun niihin vielä pystyy vaikuttamaan.

Median velvollisuus on kaivaa esille kipeätkin asiat silloin, kun päätökset ovat vielä tekeillä. Yhtä lailla kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tulee valottaa valmistelun taustoja, kun päätöksiä ei ole vielä nuijittu pöytään.

Nykypäivänäkin törmää yhä siihen, että erityisesti luottamushenkilöt vetävät herneen nenäänsä, jos lukevat tai kuulevat jonkin päätöksen valmistelusta ensimmäisenä mediasta.

Kuntalaisten oikeutena on kuitenkin tietää, mihin heidän veroeurojaan suunnitellaan käytettävän.

Hämeenlinnan valtuustossa käytiin alkuviikosta jälleen keskustelua kaupungin yhtiöiden tiedottamisesta. Nykyaikaa on, että niistä saa tietoa samaan tapaan kuin luottamuselimien valmistelevasta työstä.

Myös lautakunnissa valmistellaan esimerkiksi vaitiolovelvollisuuden tai liikesalaisuuden piiriin laskettavia asioita, joista ei tiedoteta julkisuuteen. Se ei ole ollut ongelma.

Yhtiöiden toivoisi omaksuvan avoimen tiedottamisen linjan. Se varmasti vähentää myös salaliittoteorioita, joita niukka tiedottaminen ruokkii.

Janakkalassa on vuoden alusta toiminut päätöksiä valmisteleva konsernijaosto. Siihen kuuluvat kunnanhallitus ja valtuuston puheenjohtajat. Sen toiminta ei ole julkista. Se ei tosin tee päätöksiä.

Kunnanjohtaja tarvitsee taustatukea ja sparraajaa joka kunnassa. Epävirallisia keskusteluja käydään ja pitää voida käydä. Se, että kunnassa on toimielin, jonka toiminta ei ole julkista, on kuitenkin omiaan herättämään kysymyksiä.