Pääkirjoitukset

Kuntaremontissa paljon sovittavaa

Lehtien perjantain uutisotsikot kertoivat, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on löytänyt kauan haetun sovinnon kuntauudistuksen päälinjoista.

Tulkinta perustui kannanottoon, joka syntyi maan hallituksessa.

Kuntaremontti – ja siihen enemmän tai vähemmän liittyvä sote-uudistus – oli jäissä. Syitä oli monia, sangen kattava selitys on päähallituspuolueiden kokoomuksen ja SDP:n erimielisyydet.

Kataisen hallituksen ainoaa yhteiskunnan jäykkiin rakenteisiin kiinni iskevää uudistusta viivyttivät myös kuntavaalit.

Ei ollut suinkaan ihme, että aikataulu toisensa jälkeen kaatui ja asiallisesti kuntakarttaa muokkaavan hankkeen neuvottelut jatkuivat vasta vaalien jälkeen.

Tuulesta temmattu ei ole tulkinta, jonka mukaan varsinkin SDP:llä on hankaluuksia pysyä kokoomuksen ja kokoomuslaisen kuntaministerin Henna Virkkusen kyydissä.

Kuntaremontti on herkkä asia. Kokoomuksen asema on vahva ja siksi se voi pitää yllä ripeää vauhtia. Kuntavaalit olivat SDP:lle ehkä suurempi pettymys kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää.

Hallitus sopi päälinjoista, jos niin halutaan nähdä. Ainakin yhtä kestävää on tulkinta hallituksen löytäneen vihdoin edes orastavan yksimielisyyden hankkeen jatkosta.

Aikaa ei ole tästä eteenpäinkään hukattavissa. Jos hanke jumiutuu uudelleen, seuraavista eduskuntavaaleista tulee uhka SDP:lle.

Hallitus asetti itselleen maalin: Suomesta halutaan suurien kuntien maa. Edelleenkin on hyvin epäselvää, millä keinoilla hallitus aikoo toteuttaa kuntaremontin.

Hallituksella ei ole tiukkaa linjaa, mitä ilman lopputulos on enemmän arvoitus kuin hallituksen mainostama suurkuntien kokonaisuus.

Pakkoliitoksia on luvassa ainoastaan poikkeustapauksissa. On vaikea uskoa, että varsinkaan asemansa tällä hetkellä vahvaksi kokevat kunnat taipuisivat kuntaliitoksiin vapaaehtoisesti.

Kaiken yllä leijuu myös kaikkien muutosten tuttu jarru: halu pitää kiinni vanhasta.

Linjaa kaivataan, koska hallitus ja kuntaministeri tuskin voivat ryhtyä ohjailemaan liitoksia yksi kerrallaan. Tämä tie olisi tuskainen ja ennen kaikkea paljon aikaa vievä.

Kuntakartasta pitäisi toki saada järkevä kokonaisuus ja sellainen ei ollenkaan välttämättä synny yksinomaan kuntia kuunnellen sekä niiden tahtoa ja toiveita toteuttaen.

Kuntaremontin tiellä on myös sote-uudistus. Kataisen heikoksi arvioitu hallitus on paljon mainettaan parempi, jos se pystyy sopimaan sekä kunta- että sote-uudistuksesta.

Realismia voisi edustaa se, että hallitus keskittyisi kuntakartan uudistamiseen ja jättäisi sote-uudistuksen syvällisen toteuttamisen seuraavan hallituksen murheeksi.

Tässäkin mallissa on ongelmia, joiden ratkaisu on vaikeaa sekä poliittisesti, valtapoliittisesti ja jopa puhtaasti teknisesti.

Nyt pitäisi päivittää nopeassa tahdissa valtavaa ja monimutkaista hallintokonetta.

Päivän lehti

2.4.2020