Pääkirjoitukset

Kuntauudistus tyssäsi lopullisesti

Hallitus otti peruutusvaihteen käyttöön ja hautasi suunnitelmansa kaupunkiseutujen pakkoliitoksista.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat asiasta perjantaina, jonka jälkeen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tiedotti, ettei hän vie lakimuutosta eduskuntakäsittelyyn.

Virkkunen perusteli ratkaisuaan sote-ratkaisulla, joka on muuttanut kuntien tilannetta merkittävästi. Käytännössä pakkoliitospykälän poisveto oli puoluerajat ylittävän sote-sovun ehto. Ilman sitä keskusta ei olisi lähtenyt mukaan yhteiseen rintamaan.

Kuntarakennelakiin suunniteltu täydennys olisi antanut valtioneuvostolle mahdollisuuden liittää suurimpien kaupunkiseutujen kehyskunnat keskuskaupunkiin. Se herätti paljon kritiikkiä, johon osallistuttiin myös päähallituspuolueiden sisällä.

Lausuntokierroksella kaikki keskuskaupungit Oulua lukuun ottamatta olivat pakkoliitospykälän kannalla, kun taas kehyskunnat pääsääntöisesti vastustivat aietta.

Kanta-Hämeen kunnille pykälällä ei olisi ollut varsinaisesti mitään merkitystä, sillä se rajattiin koskemaan vain yli 100 000 asukkaan työssäkäyntialueita. Tavoitteena oli tiivistää Turun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Vaasan, Oulun, Joensuun ja Porin kaupunkiseutuja.

Pakkoliitospykälän poistumisen myötä haudattiin viimeinenkin työkaluista, joiden avulla hallitus yritti alun perin saada kuntia yhteen.

Jo aiemmin esimerkiksi valtionosuusuudistus muotoiltiin toteutusvaiheessa sellaiseksi, että se pikemminkin kannustaa kehyskuntia jatkamaan nykyiseen tapaan itsenäisenä. Kuntavetoisen sote-uudistuksen muuttuminen piirimalliksi oli viimeinen naula kuntauudistuksen arkkuun.

Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla Hattula ja Janakkala huokaisivat helpotuksesta jo valtionosuusuudistuksen julkistamisen aikoihin. Sote-ratkaisu vain lujitti näiden kehyskuntien tulevaisuudenkuvaa itsenäisinä toimijoina.

Virkkusen mukaan hallitus on edelleen vahvasti sitoutunut kuntauudistuksen tarpeeseen. Sen tavoitteena on edelleen, että mahdollisimman moni nyt tehtävä kuntaliitosselvitys johtaisi liitokseen.

Toive on hurskas, sillä hallitus tietää varsin hyvin, ettei liitoksia synny ilman jonkinasteista pakkoa. Sitä vartenhan pakkoliitospykälää kuntalakiin juuri sorvattiinkin.

Samaan aikaan viestit Euroopasta korostavat, että Suomen julkinen talous on pantava kuntoon. Jos tavoitellaan pysyviä ratkaisuja, kuntakenttä on siinä avainasemassa.

Käytännössä Jyrki Kataisen (kok.) hallitus jättää kuntarakenneuudistuksen toteuttamisen perintönä jälleen seuraavalle hallitukselle. Nähtäväksi jää, kuinka asia tällä kertaa koetetaan ratkaista. Taustalla on jo keskustavetoinen Paras-yritelmä ja nyt kokoomuksen ja demarien pakkoliitospannukakku.

Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Katainen ja neljä muuta ministeriä haluavat irtautua suomalaisesta päivänpolitiikasta.