Pääkirjoitukset

Kuntavaalien loppusuora avautuu

Vaisuhkoksi luonnehditussa kunnallisvaalitaistelussa on avautunut loppusuora. Varsinainen vaalipäivä on ensi sunnuntaina ja ennakkoäänestys päättyy tänään. Ennakkoon äänestäviä kansalaisia on vaali vaalilta entistä enemmän, joskin paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavan suuria.

Parhaassa tapauksessa iltaan mennessä jo lähes viidennes äänioikeutetuista on saattanut äänestää. Ennakkoäänestyspaikkojen kirjo on laajentunut kunnantoimistojen ja kirjastojen ohella muun muassa tavarataloihin, ostoskeskuksiin ja jopa ravintolaan, kuten Iittalassa.

Viikonvaihteessa julkaistu Hämeen Sanomien vaaligallup viestii, että kolmasosa äänestäjistä ei ole vielä päättänyt, ketä aikoo äänestää. Siksi todellinen vaalitulos ratkeaa vasta viimeisinä ennakkoäänestyspäivinä ja erityisesti varsinaisena vaalipäivänä.

Siihen asti ehdokkaiden ja heidän tukijoukkojensa pitää ja myös kannattaa kampanjoida täysillä. Yhdellä äänelläkin on merkitystä, sillä lähes poikkeuksetta valtuustojen viimeiset paikat on arvottu saman verran ääniä saaneiden ehdokkaiden kesken.

Kun ehdokastaan ja puoluettaan miettivien äänestäjien määrä on verraten suuri, vaalikamppailun loppusuoralla on huomattava merkitys. Vaikka kuntavaalit käydään pääosin paikallisin teemoin, valtakunnallisia teemojakaan ei voi sivuuttaa. Näihin vaaleihin oman mausteensa on tuonut hallituksen ajama kuntauudistus, jonka helmoissa myös sosiaali- ja terveydenhuolto on tarkoitus panna kokonaan uusiin puihin.

Vaalikeskustelua ryydittääkin tällä hetkellä se, ettei hallitus lupauksistaan huolimatta kyennyt tuomaan sote-uudistustaan julkiseen keskusteluun ennen vaalipäivää. Kulissien takana käydään päähallituspuolueiden kesken lujaa kädenvääntöä eikä oppositio ole jättänyt tilaisuutta käyttämättä riitaista hallitusta hiillostaessaan.

Sote-uudistusta ei luonnollisesti päätetä kunnissa, mutta niiden vastuulla on sen toteutus ja pääosin myös rahoitus. Siksi jokaisella vähänkään vakavasti otettavalla ehdokkaalla pitäisi olla mielipide asiasta. Sitä ainakin äänestäjät odottavat ja myös tivaavat vaalitilaisuuksissa. Tämän ohella ehdokkaat ovat joutuneet määrittämään kantansa myös vanhusten hoitoon sekä kouluasioihin.

Vaalien pääpuheenaiheet ovatkin painottuneet aivan oikein, sillä ne koskettavat lähes jokaisen kansalaisen arkea. EU-alueen talouskriisi ja euron kohtalo eivät kuulu kunnallispolitiikan esityslistalle, vaikka niiden pitkät varjot ylettyvät toki myös kuntatalouteen saakka.

Kuntavaalien äänestysprosentti kohoaa näillä näkymin yli 60 prosentin ja yltää parhaimmillaan 65–69 prosenttiin. Viime kunnallisvaaleissa äänioikeuttaan käytti 61,3 prosenttia kansalaisista eli suunta on hyvä ja oikea. Äänestäminen ei ole toki velvollisuus, mutta se on oikeus, jota kannattaa kansalaisyhteiskunnassa myös käyttää.

Sunnuntai-iltana yksikin ääni voi ratkaista voiton tai tappion.