Pääkirjoitukset

Kuntaverotus vetää Suomeen jakolinjoja

Kunnallisvero on kuntien tärkein tulonlähde. Kiinteistöveron merkitys on vähäinen, minkä vuoksi monet kunnat ovat pitäneet niitä alarajoilla.
Veroilla kunnat kustantavat kuntalaisten palvelut. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kunnallisvero nousi täksi vuodeksi 46 kunnassa ja laski 5 kunnassa. Lisäksi kiinteistöveroprosentti nousi 34 kunnassa ja laski 9 kunnassa.

Verot ovat luonnollisesti korkealla kunnissa, joiden taloudellinen liikkumavara on vuosien varrelle käynyt vähiin.

Kuntalaisten kukkarolle meneminen tapaa kunnissa olla viimeiseen asti vältelty keino talouden tasapainottamiseksi.

Varoilla kuitenkin kustannetaan kuntalaisten palvelut.

Tiukkaa kuntaverotusta on kautta Suomen Hangosta Muonioon saakka.

Kanta-Hämeessä kovimmat verottajat ovat piskuiset Ypäjän ja Humppilan kunnat.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti 22,50. Humppilassa kuntavero on 22,00 kuten myös naapurikunta Urjalassa. Ypäjällä verorasitusta korottaa 21,50 tuloveroprosentin lisäksi Humppilan lailla korkea kirkollisveroprosentti 1,90.

Koko maan keskimääräinen kunnallisveroprosentti on hiukan alle 20, mihin ei Kanta-Hämeessä yllä yksikään kunta.

Kanta-Hämeen maltillisimmat verottajat, Riihimäki, Forssa, Tammela ja Hattula, ovat koko Suomessa vankkaa keskikastia.

Hämeenlinnan ristinä on korkea kiinteistöverotus. Veronmaksajain keskusliiton laskelmassa Hämeenlinna on kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöverot huomioiden maakuntakeskusten keskiryhmää.

Jakolinjat kuntien verotuksessa korostuvat, kun näytetään, paljonko keskituloinen perhe maksaa vuodessa veroja eri kunnissa. Erot lasketaan useissa sadoissa, jopa tuhansissa euroissa.

Helpommalla pääsee Uudellamaalla, joskin eroa syövät pääkaupunkiseudun isot elinkulut.

Kuntien väliset veroerot eivät näytä lientymisen merkkejä. Verotaakka ei jakaudu lainkaan tasaisesti.

Veroerojen riskinä on se, että muuttoliike alkaa suuntautua elinvoimaisiin ja vähemmän verottaviin kuntiin. Heikoille jäävät vähävaraiset kunnat.

Toistaiseksi ihmiset kuitenkin miettivät sijoittumisessaan ennen kaikkea työpaikkaansa, perhesuhteita ja kuntien tarjoamia palveluja. Myös mielikuvilla on iso merkitys.