Pääkirjoitukset

Kuorma-autosta tuli puolustustarvike

Puolustusministeriö on kääntänyt kelkkansa puolustusvoimille hankittavien kuorma-autojen hankinnassa. Maavoimat tilaa lähivuosina 150 kuorma-autoa eri joukko-osastojen käyttöön. Hankinnan kokonaishinnaksi on arvioitu 30 miljoonaa euroa.

Alkuun ministeriö käynnisti hankintamenettelyn tavallisista kuorma-autoista. Se olisi EU-direktiivien mukaan merkinnyt avointa kilpailua, jonka lopputulos mitä todennäköisimmin olisi ollut, ettei armeija ainakaan uusilla Sisuilla ajelisi. Jos tarjouskilvan kriteereiksi olisi määritelty tavallinen standardit täyttävä ja hinnaltaan edullisin kuormuri, tarjoajia olisi ilmaantunut kosolti eri puolilta Eurooppaa.

Uusissa ohjeissa puhutaan puolustustarvikkeesta, jonka on täytettävä kaikki puolustusvoimien tarpeet sotilaallisine vaatimuksineen ja standardeineen. Nyt ei enää tavallinen tukkiauto tai sorarekka tulekaan kysymykseen.

Muun muassa ammattiyhdistysliike ja muutamat kansanedustajat nostivat alkuperäisestä menettelystä ankaran kritiikin. Hankinnasta oli hyvää vauhtia kehkeytymässä kova poliittinen kiista. Maan hallitus on sitoutunut muun muassa työllisyyden parantamiseen ja huolta kannettiin myös kotimaisen ajoneuvoteollisuuden kohtalosta.

Suomalaisella ajoneuvoteollisuudella ei viime vuosina ole mennyt kovin hyvin. Puolustusvoimien tilauksella katsotaan olevan ratkaiseva merkitys sen tulevaisuudelle. Kun kyse on puolustustarvikkeista, hankintaa ei EU-säädösten mukaan tarvitse kilpailuttaa.

Edellisen hallituksen aikana armeijalle ostettiin ajoneuvoja suorahankintana Sisulta. Puolustusvoimien ja tehtaan välille syntyi erimielisyyttä tuotteen laadusta, mutta kiistat on nyttemmin neuvoteltu pois päiväjärjestyksestä.

Suomessa kuorma-autoja valmistetaan enää Sisun Karjaan tehtaalla. Siellä on nykyisin töissä satakunta ihmistä ja tilaus varmistaisi heidän työpaikkansa jatkuvuuden ja toisi muutamia lisääkin.

On selvää, että nyt uusin nuotein käynnistyvää hankintamenettelyä seurataan tarkoin niissä maissa, joissa on alan teollisuutta. Ei olisi ihme sekään, että joku valittaisi päätöksestä unionin kilpailuviranomaisille.

Kotimaiden kaluston hankintaa voidaan perustella muun muassa huoltovarmuudella. Kriisin sattuessa ja myös normaalioloissa Suomi on kansanhuollon näkökulmasta saari, jonka huolto on vaikeata ellei ylivoimaista, jos kuljetusyhteydet syystä tai toisesta katkeavat. Kun kaluston huolto ja varaosatoimitukset voidaan järjestää kotimaasta.

Kuorma-autojen hankinnassa kysymykseen voi tulla myös pohjoismainen yhteistyö. Yhteiset materiaalihankinnat ovat nousseet esiin useissa puolustuspoliittisissa puheenvuoroissa. Yhteistyötä ja tehtäväjakoa Suomen ja Ruotsin kesken on muun muassa panssariajoneuvojen hankinnoissa. Myös ruotsalaiset aseet ovat tuttuja Suomessa.

Yhteistyöstä pitää kaikkien osapuolien tavalla tai toisella hyötyä. Jos puolustusvoimien autot ostetaan suorahankintana, Sisu on vahvoilla. Jos kauppa kilpailutetaan pohjoismaisena puolustusvälinehankintana, Volvon ja Scanian mahdollisuudet paranevat.