Pääkirjoitukset

Kyläpoliisikin parempi kuin ei mitään

Toistuvien uudistusten myllertämä poliisiorganisaatio ei taida vieläkään olla poliisiylijohtaja Mikko Paateron mieleisessä asennossa. Viime viikolla hän ehdotti kyläpoliiseja pieniin maaseudun taajamiin. Alkuun paluuta menneeseen kokeiltaisiin vähäväkisissä maakunnissa, Itä- ja Keski-Suomessa sekä Lapissa.

Poliisiylijohtajan ajatus on mielenkiintoinen ja herättää monia ajatuksia. Onko maan korkein poliisiviranomainen tullut katumapäälle, kun hänen johtamansa organisaatio kaipaa edelleen säätöä? Poliisilaitosten lukumäärää on harvennettu ankaralla kädellä ja pienissä kaupungeissa maaseudun kirkonkylistä puhumattakaan poliisipartio on raitilla harvinainen näky.

Paatero sälyttäisi kyläpoliiseille kiireettömiä tehtäviä, jotka nykyisin jäävät paljolti hoitamatta. Hän on erityisen huolissaan on kansalaisten epätasa-arvoisesta asemasta suhteessa poliisin palveluihin. Turvallisuustilanne on kovin erilainen suurissa kaupungeissa ja harvaan asutuilla seuduilla. Silti poliisia tarvitaan molemmissa.

Kyläpoliiseiksi poliisiylijohtaja palkkaisi vapaaehtoisia konstaapeleita urakkapalkalla ja niin, että työajat joustaisivat tarpeen mukaan. Esityksellään liukuvasta työajasta ja urakkapalkkauksesta Paatero voi saada poliisin ammattiliitot vastaansa. Ylitöistä ja ikävistä viikonlopputöistä on totuttua saamaan asianmukaiset korvaukset.

Poliisiylijohtajan esimies, sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) on innostunut ajatuksesta. Hän ei väheksy kansalaisten turvallisuuden tunnetta, joka syntyy, kun poliisi on yhteisössä läsnä tai ainakin hänen tiedetään olevan lähellä ja tavoitettavissa hädän hetkellä. Ministeri luottaa myös siihen, että kansalaiset ja kyläpoliisi toimisivat yhteistyössä, jolloin sillä olisi rikollisuutta ennalta ehkäisevä ja turvallisuutta lisäävä vaikutus.

Moni hyvä idea, kuten tämäkin, saattaa kuitenkin kilpistyä ainaiseen rahapulaan. Vaikka ministeri Räsänen pitää kyläpoliisitoimintaa kustannustehokkaana, yhtään lisää rahaa jo monen kertaan leikatusta poliisin budjetista ei ole irrottaa. Tiukoissa raameissa on pysyttävä ja jos määrärahoja suunnataan kyläpoliisien palkkaukseen, sama summa on jostakin muualta poliisiorganisaatiosta pois.

Vapaaehtoisia poliiseja löytyisi varmasti jonoksi asti vaihtamaan nykyiset tehtävänsä kylämiljööseen. Rauhallinen työtahti miellyttäisi monia työuransa loppusuoralla olevaa poliisia. Nykyisellä tietotekniikalla työnjohto ja kaikkien muidenkin asioiden hoito sujuisi kätevästi, eikä kyläpoliiseja varten tarvitsisi avata uudelleen jo kertaalleen suljettuja kirkonkylien poliisiasemiakaan.

Poliiseillakin on vuotuiset työhuippunsa, muun muassa kymmeniätuhansia kävijöitä keräävät kesän festivaalit ja mittavat konsertit. Pari viikkoa sitten Varsinais-Suomen poliisilaitos ”nosti kätensä ylös” eikä miehistöpulan takia kyennyt hoitamaan läheskään jokaista noin tuhannesta ilmoituksesta.

Parhaassa tapauksessa kyläpoliisit olisivat reservinä ja lähtisivät työkomennukselle suurten kaupunkien suurten yleisötapahtumien aikaan.