Pääkirjoitukset

Kylätiet eivät ole ruuhkautumassa

Kaupungistuminen jatkuu, vaikka koronaviruksen on puhuttu vaikuttaneen ihmisten haluihin muuttaa maalle. Trendiä tuskin syntyy, mutta joku ottanee askeleen.
Alkuvuonna monen seudun muuttotappio pieneni, mutta aluekehityksen asiantuntija Timo Aro laittaa sen kaiken muuttoliikkeen hidastumisen piikkiin. Muuttovirrat eivät ole yhtäkkiä kääntyneet. Kuva: Terho Aalto
Alkuvuonna monen seudun muuttotappio pieneni, mutta aluekehityksen asiantuntija Timo Aro laittaa sen kaiken muuttoliikkeen hidastumisen piikkiin. Muuttovirrat eivät ole yhtäkkiä kääntyneet. Kuva: Terho Aalto

Koronavirusepidemian yksi heijastusvaikutuksista on ollut tottuminen etätöihin. Monet lähtivät myös kaupungeista tekemään töitä mökeilleen ja viihtyivät siellä pitkiäkin aikoja.

Vapaa-ajan asuntojen hyödyntämistä ovat mahdollistaneet myös kunnat, jotka ovat osaltaan edesauttaneet kiinteän laajakaistan levittäytymistä. Riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä nykyaikaisen etätyön onnistumisessa.

Etätöiden myötä heräsi keskustelu, voisiko tilanteessa olla siemen pysyvämpään muutokseen, jos työ ei ole niin paikkasidonnaista.

Työpaikat ja niiden perässä myös ihmiset ovat Suomessa koko ajan keskittyneet entistä enemmän kaupunkeihin ja niiden liepeille, keihäänkärkenä tietysti pääkaupunkiseutu. Kaikki ennusteet ovat osoittaneet saman kehityksen jatkuvan ja jopa kiihtyvän.

On ymmärrettävää, että muuttotappion koettelemilla kylänraiteilla kaivataan toiveikkuutta ja jonkinlaista oljenkortta, johon tarttua. Koronakriisin tuomat poikkeusolot ovat tarjonneet sellaisen.

Pysyväksi pelastusrenkaaksi siitä ei kuitenkaan taida olla.

Suomen johtaviin aluekehityksen asiantuntijoihin kuuluva Timo Aro sanoi viime viikolla STT:n haastattelussa, että ei pidä kaupungistumisen tai väestön keskittymisen pysähtymistä realistisena.

Aro muistuttaa myös, että sekä 1990-luvun laman että vuosien 2008–09 finanssikriisin jälkeen kaupungistuminen ja keskittyminen kiihtyivät.

Myös koronapandemia on yhteiskunnallinen kriisi, mutta tänä keväänä ihmisten mielissä painoarvoa ovat saattaneet saada aiempaa enemmän myös muut kuin taloudelliset arvot.

Vaikka mökillä viihtyisikin, pysyvä loikka taajamien ulkopuolelle on lopulta aika pitkä monelle kaupunkien palvelutarjontaan tottuneelle.

Tilanne vaatii vastaantuloa myös uusia asukkaita hamuavilta kunnilta, että kynnys muuttaa on halukkaille mahdollisimman matala.

Koronakevät on varmasti saanut monet ajattelemaan elämänmuutosta, mutta eri asia on, kuinka moni ratkaisevan askeleen lopulta ottaa.

Päivän lehti

12.8.2020