Pääkirjoitukset

Kyse ei ole vain liikkuvasta poliisista

Poliisin
rakenteita ravistelevan työryhmän ehdotukset käynnistivät hyvin odotetun keskustelun. Hanketyöryhmä esittää liikkuvan poliisin lakkauttamista ja sen tehtävien siirtämistä paikallispoliisille.

Käsijarrua vedettiin heti päälle vaatimalla, ettei liikkuvaa poliisia pidä missään tapauksessa lakkauttaa. Liikkuvan poliisin päällikön Kari Rantalan mukaan asia ei ole loppuun käsitelty.

Organisaatio puolustaa aina olemassaoloaan. Tässä mielessä Rantalan esiintymisessä ei ole ihmettelemistä. Hän puolustaa omia työntekijöitään ja työn kiistatta hyviä tuloksia.

Organisaation puolustus on tarrautumista vanhaan, muutoksen vastustamista. Sitä se on myös poliisihallinnossa.

Poliisihallinnon on uudistuttava. Sanelijana ovat raha ja päätökset, joita maan hallitus on tehnyt valtion menojen karsimisesta.

Se keskustelu on käyty, että nykyistä organisaatiota voitaisiin pitää yllä kaivamalla jostain kymmeniä miljoonia euroja lisää rahaa.

Liikkuvan poliisin lakkauttaminen nostaa kansalaisten tunteita pintaan, poliisin tulevaisuudesta päättävien on kuitenkin nähtävä kokonaisuus. Hallintorakenteen uudistamisessa liikkuvan poliisi on vain yksi tekijä.

Liikenteen valvonta ei ole nytkään liikkuvan poliisin erityisosaamista: valvonnasta puolet on jo paikallispoliisin vastuulla.

On vaikea asiaperustein ymmärtää, mihin perustuu väite liikennevalvonnan vähentymisestä ja laadun heikkenemisestä. Jos uudistusta viedään oikein ja rakentaen eteenpäin, lopputulos on varmasti onnistunut.

Poliisilaitosten määrän kutistuminen 24:stä ainoastaan yhteentoista, on isompi asia kuin liikkuva poliisi. Poliisin työ vaatii – varsinkin äärimmäisissä yhteiskuntarauhaa uhkaavissa tilanteissa – johtamista.

Tuleeko Suomi toimeen yhdellätoista poliisilaitoksella? Työryhmän mielestä tulee, mutta asiaa on syytä vielä harkita.

Poliisilla on myös palvelutehtäviä, joten riittävän verkoston ylläpito on poliisihallinnon perustehtäviä. Esitys painottaa, että uudistukset täytyy toteuttaa asiakaslähtöisesti ja koko maassa.

Linjaus on erittäin tarpeellinen, sillä poliisihallinnon rukkaaminen ei saa johtaa maan eriarvoistumiseen. Poliisilla on paikkansa Lapissa aivan kuten Helsingin keskustassakin.

Hankeryhmän työ oli vaikeaa, minkä sanoi ääneen sen puheenjohtaja, osastopäällikkö ja ylijohtaja Kauko Aaltomaa. Erimielisyyksien takana oli myös eturistiriitoja, rumasti sanottuna oman edun tavoittelua.

Uudistuuko poliisihallinto vuoden 2014 alussa, se on tästä eteenpäin ensimmäiseksi sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) käsissä. Räsänen on ottanut jo kantaa uudistuksen puolesta, esityksensä hän tekee syksyllä.

Koossa on aineisto, jonka pohjalta poliisin hallintoa ja myös arkista työtä voidaan päivittää.

Hankkeen kanssa ei pidä lähteä ajanpeluuseen: esitykset on kypsytettävissä muutamassa kuukaudessa päätöksiksi.