Pääkirjoitukset

Lääkärihelikoptereiden jatko on turbulenssissa

Lääkärihelikopteritoiminta on myllerryksessä Suomessa. Lääkärikopteritoiminta aiotaan keskittää kokonaisuudessaan valtion hoidettavaksi.
Lääkärihelikopterit pelastavat vuosittain yli 150 ihmisen hengen. Kuva: Ville Mäkilä
Lääkärihelikopterit pelastavat vuosittain yli 150 ihmisen hengen. Kuva: Ville Mäkilä

Lääkärikopteritoimintaa hallinnoi valtion rahoittamana yliopistollisten sairaanhoitopiirien omistama Finnhems oy. Lääkärilentoja harjoittaa sen lukuun kaksi lentoyhtiötä vuoden 2021 loppuun asti.

Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä kustannuksineen.

Parhaillaan on käynnissä selvitys lääkärikopterien toiminnan tulevasta järjestelystä, mutta sairaanhoitopiirit ovat jo siirtämässä Finnhems-omistuksiaan valtiolle.

Hallitusohjelma vakuuttaa, että lääkärihelikopteritoiminta turvataan koko maassa kustannusvaikuttavasti. Selvityksen tehtävänä on ratkaista, pitäisikö alan toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä vai muuttaa. Eli kuka saa hoitaa lääkärilennot?

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi syyskuussa järjestelyä, jossa Finnhemsin osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi lääkärilentoihin omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta. Nyt tukikohtia on kuusi.

Lääkärilennoista käydään kulisseissa tiukkaa taistoa. Lobbaus käy kovana. Lääkärikopteritoiminnan siirtyminen valtion omistukseen tarkoittaisi sitä, että nykyiset lentoyhtiöt jäisivät nuolemaan näppejään.

Valtionyhtiön etuna olisi ministeriön mukaan erityisesti joustavuus sekä arvioidut säästöt. Säästölaskelmien pitävyyttä on tosin epäilty.

Jos Finnhems valtiollistetaan, yhtiö ostanee 10 omaa helikopteria ja hankkii palkkalistoilleen lentäjät. Muutos lentoyhtiöksi olisi valtaisa.

Lääkärikopterit pelastavat ihmishenkiä mutta ambulansseihin verrattuna hyvin kalliilla hinnalla.

Kansalaisten tuki lääkärihelikopteritoiminnalle on kuitenkin vankkumatonta.

Kysyä kuitenkin voi, tarvitaanko Suomessa jatkossa todella kahdeksaa kopteritukikohtaa. Määrää on perusteltu apulaisoikeusasiamiehen vaatimuksella, että ensihoitopalvelujen saatavuus pitää olla maassa yhdenvertaista.

Päätöksillä suuntaan tai toiseen on jo hoppu. Tärkeintä on varmistaa se, ettei muutos heikennä lääkärihelikoptereiden toimintaa ja potilaiden turvallisuutta.