Pääkirjoitukset

Laatuaikaa lomia porrastaen

Koulut alkavat monin paikoin Suomea tällä viikolla, muun muassa Hämeenlinnan kouluissa työt alkoivat eilen maanantaina. Myös työpaikkojen lomakausi ja kesäseisokit ovat jo ohi. Ne, joilla töitä on, ovat palanneet sorvien ääreen.

Tänäkin vuonna kyseisessä taitekohdassa virisi keskustelu suomalaisten kesälomien ajankohdasta. Koulujen kevätlukukausi päättyy perinteiseen suvivirteen perinteisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Työpaikat hiljenevät noin kolmea viikkoa myöhemmin. Virallinen Suomi on lähes kiinni juhannuksesta elokuun alkuun. Harvan työpaikan ovet ovat vallan kiinni heinäkuussa, mutta miehitykset ovat vajaita ja kesätyöntekijävetoisia.

Näin on etenkin teollisuudessa, mutta on toki aloja, joilla on tehtävä töitä vuodenajasta riippumatta. Esimerkiksi elintarvikkeiden tuotanto, terveydenhuolto ja palvelualat eivät siedä viikkojen, saati runsaan kuukauden seisokkeja.

Elokuu on monissa Euroopan maissa pääsääntöisesti lomakuukausi, myös Euroopan unioni lomailee tuolloin. Kun Suomi pian parikymmentä vuotta sitten liittyi jäseneksi, pohdittiin meilläkin valtionhallinnossa, pitäisikö virkamiesten loma siirtää juhannukselta elokuun alussa alkavaksi. Aloite ei ottanut ilmaa siipiensä alle ja tällä hetkellä saattaa muutama EU-asioissa työskentelevä virkamies tahdittaa lomansa Brysselin mukaan.

Tänä kesänä keskustelun kesälomien siirrosta käynnisti Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Hänen mielestään lomakautta voisi jaksottaa kesä-, heinä- ja elokuulle. Porrastus merkitsisi nykyistä tasaisempaa ja pitkäkestoisempaa sesonkia erityisesti matkailuelinkeinolle. Kuluttajan näkökulmasta uudistus tietäisi nykyistä pienempiä ruuhkia suosituimpiin kohteisiin, muun muassa huvipuistoihin.

Kesän kaksi ensimmäistä kuukautta ovat suosikkikohteissa tukkoisia, mutta elokuussa jonoja ei enää ole. Viisas jaksotus ja sesongin pidentäminen voisi parhaassa tapauksessa alentaa myös lippujen hintoja, kun vuoden tuottoa ei olisi pakko haalia kassaan muutaman alkukesän viikon aikana.

Nykyään työelämässä ainakin juhlapuheissa ja rohkaisevien visioiden äärellä korostetaan työ- ja perhe-elämän yhteen sovittamista. Lasten ja vanhempien yhteistä laatuaikaa halutaan lisätä ja siten edistää työssä jaksamista sekä lasten tasapainoista kehitystä.

Loma-aikojen sujuva porrastus eli perheiden yhteisen vapaa-ajan lisääminen olisi melkoinen edistysaskel tai ainakin hyvä alku.

Kunnilla on pieni liikkumavara päättää koulujen lukukausien alkamisesta, kunhan vuoden mittaan kertyy lainmukainen määrä koulupäiviä. Jos lomakautta todella halutaan jatkaa matkailuelinkeinon toiveiden mukaisesti, muutos edellyttää lainsäädäntöön remonttia. Myös pääsykokeiden ja ylioppilaskirjoitusten sovittaminen oppilaitosten vuosikalenteriin toisi lisätöitä ja järjestelyjä.

Kauppakamarin esitystä ei pidä suoralta kädeltä torjua. Rohkaisevana esimerkkinä ovat koulujen talvilomat, joista kunnat päättävät. Nekin on jaksotettu maan eri puolilla niin, että hiihto- ja laskettelukauteen on tullut muutama lisäviikko.

Päivän lehti

4.6.2020