fbpx
Pääkirjoitukset

Lähiviikot keskustellaan tiiviisti Natosta

Tuore selonteko tuo Nato-keskustelun eduskuntaan, jonka tuki Suomen hakemukselle on tärkeää. Pääministeri Marin puhui jopa vain viikoista.
Puolustusvoimat on huomioinut hankinnoissaan yhteensopivuuden Naton järjestelmien kanssa jo yli vuosikymmenen ajan. Kuvassa varusmiehiä taisteluharjoituksessa Hämeenlinnassa helmikuussa. Kuva: Toni Rasinkangas
Puolustusvoimat on huomioinut hankinnoissaan yhteensopivuuden Naton järjestelmien kanssa jo yli vuosikymmenen ajan. Kuvassa varusmiehiä taisteluharjoituksessa Hämeenlinnassa helmikuussa. Kuva: Toni Rasinkangas

Iso osa kysymyksistä pyöri yhden asian ympärillä, kun valtioneuvosto julkisti keskiviikkona ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta: viekö selonteko lähemmäs tilannetta, jossa Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Sana Nato mainitaan selonteossa yli sata kertaa, mutta asiaa pyöritellään: “Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Yhteistyön kautta saavutetulla yhteensopivuudella varmistetaan, ettei mahdolliselle liittymiselle muodostu käytännön esteitä.”

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) jalka sen sijaan ei ollut jarrupolkimella, kun hän piti tiedotustilaisuuden Tukholmassa yhdessä Ruotsin pääministerin Madgalena Anderssonin kanssa. Marin arvioi, että Suomen Nato-päätös voi syntyä lähiviikkojen aikana.

Selonteon lähetekeskustelu on eduskunnan täysistunnossa tällä tietoa keskiviikkona 20.4. Edessä ovat historialliset ajat – olivat ne sitten viikkoja tai kuukausia.

Myös Ruotsissa tapahtuu. Länsinaapurin valtapuolueelle demareille Nato-jäsenyys on ollut hankala pala, mutta keskiviikkona ruotsalaislehti Svenska Dagbladet kertoi, että pääministeri Andersson olisi jo päättänyt tavoitella Nato-jäsenyyttä. Tiedotustilaisuudessa Andersson ei vahvistanut tietoa, vaan totesi, että tilanne vaatii tarkkaa analysointia Ruotsin turvallisuuden kannalta parhaasta ratkaisusta.

Saman tyylisiä sanavalintoja käytti myös Suomen osalta puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) omassa tiedotustilaisuudessaan. Kaikkonen muistutti, että Natoon hakeminen ja sinne pääseminen vaatii tuen kansalta, eduskunnalta, hallitukselta, tasavallan presidentiltä ja lopulta kaikilta muilta Nato-mailta.

Kansa on kääntynyt gallupeissa Naton kannalle. Tuoreimmassa, eilen julkaistussa Helsingin Sanomien mielipidekyselyssä noin 59 prosenttia suomalaisista kannattaa liittymistä. Vastustajia on alle viidennes.

Kansanedustajien vahvan tuen saaminen Nato-hakemuksen taakse on edellytys prosessin etenemiselle. Tulevien viikkojen käsittely eduskunnassa luo pohjaa tälle.

Tärkeää on myös hyvä valmius varautua myös mahdollisiin erilaisiin uhkiin ja haittoihin, joita Nato-hakemus voi aiheuttaa ja joita myös selonteko mainitsee. Tällaisia ovat esimerkiksi hybridi- ja propagandavaikuttaminen, joiden ehkäiseminen ja torjuminen voi vaatia myös esimerkiksi muutoksia lainsäädäntöön pikaisellakin aikataululla. Tässä korostuisi eduskunnan rooli.

Menot