Pääkirjoitukset

Laina-ajat venyvät, asuntokauppa notkahti

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli ensimmäistä kertaa yli 21 vuotta. Laina-aikojen venyminen ei tietystikään ole tavoiteltava asia.
Ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2019 toukokuuhun verrattuna pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia ja laskivat muualla maassa 3,5 prosenttia. Kuva: Riku Hasari
Ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2019 toukokuuhun verrattuna pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia ja laskivat muualla maassa 3,5 prosenttia. Kuva: Riku Hasari

Kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen vanhojen osakeasuntojen kauppamäärä suorastaan sukelsi toukokuussa noin 30 prosenttia vuoden takaisesta, kertoi Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen luvut täsmäävät alan etujärjestön Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) tietojen kanssa.

Julkisuudessa on ehditty todistaa toisenlaisistakin luvuista, mutta haastateltavina ovat olleet yleensä yksittäiset kiinteistönvälittäjät.

Toukokuun luvut ja kokonaisuus ovat, aivan ymmärrettävästikin, reippaasti miinuksella viime vuoteen nähden.

Niin on moni muukin liiketoiminta. Korona on kurittanut laaja-alaisesti lähes kaikkia.

Finanssivalvonta (Fiva) kertoi tällä viikolla, että se palauttaa asuntolainojen lainakaton 85 prosentista 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnon ostajille, joilla katto on 95 prosenttia.

Toimenpiteellä Fiva haluaa tukea asuntomarkkinoiden toimintaa, kun kriisi on muuttanut taloustilannetta.

Fivan päätöksen on arvioitu vaikuttavan asuntokauppaan myönteisesti.

Viidentoista prosentin oma osuus on ollut monelle vaikeasti kurottavissa – etenkin kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat paikoin nousseet korkeuksiin.

Suomen Pankin tilastoista selviää, että toukokuussa uusia asuntolainoja nostettiin 1,5 miljardin euron edestä, mikä oli 22 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.

Uusien asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli ensimmäistä kertaa yli 21 vuotta. Laina-aikojen venyminen ei tietystikään ole tavoiteltava asia.

Finanssivalvonnan toiveena on ollut, että Suomessa laina-ajat eivät kasvaisi merkittävästi nykyisestä ja että lainoja lyhennettäisiin jatkossakin huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Perinteisesti suomalaiset maksavat asuntolainansa pois suhteellisen ripeään tahtiin verrattuna ruotsalaisiin, jotka takavuosina tottuivat jopa ikuisiin asuntolainoihin. Niistä ei maksettu kuin korot.

Toisaalta järjestely mahdollisti ruotsalaisille muun varallisuuden kerryttämisen.

Päivän lehti

9.7.2020