Pääkirjoitukset

Lainakatto torjuu ylivelkaantumista

Juuri nyt, taloustaantuman synkkinä hetkinä, jolloin asuntokauppakin käy verkkaisesti, on oikea aika miettiä asuntolainoituksen ehtoja uusiksi. Kun nousukausi taas koittaa ja asuntokauppa kuumenee lähelle ylikierroksia, silloin on mahdotonta painaa jarrua ja yrittää tiukentaa lainaohjeita. Asuntomarkkinoille on viime kuukausina kertynyt patoutunutta kysyntää, joka ennemmin tai myöhemmin purkautuu ja etenkin kasvukeskusten markkinat saattavat hyvinkin ylikuumentua.

Hallitus valmistelee lakiehdotusta kiinteästä lainakatosta, joka tulisi voimaan parin vuoden kuluttua. Pankit saisivat myöntää enintään 90 prosenttia lainaa asunnon kauppahinnasta. Ostajalla pitäisi itsellään olla vähintään kymmenen prosentin pesämuna eli asuntokauppa edellyttäisi etukäteissäästämistä tai omarahoitusosuuden järjestämistä jollakin muulla tavalla.

Ensiasunnon ostajaa lainakatto kohtelisi lempeämmin, sillä omarahoitusosuus olisi vain viisi prosenttia kauppahinnasta.

Tavanomaiset asuntolainat ovat pankeille lähes riskittömiä, niistä ei juuri luottotappioita kerry. Sataprosenttisia lainoja ei enää viime vuosina ole myönnetty läheskään kaikille asiakkaille, vaan osalle lainasummaa on haettu täytetakaus. Asunto ei ole yksin riittänyt lainan vakuudeksi.

Pankkien riskejä on pienentänyt asiakkaille tehtävä stressitesti, jolla on arvioitu tämän kyky selvitä lyhennyksistä, vaikka korot nousisivat. Maksukyvyttömyyttä aiheuttavan työttömyyden tai sairauden varalle tarjotaan vakuutuksia, joiden turvin mennään kriisivaiheen yli. Varmin tae asuntolainojen riskittömyydelle on asuntojen arvo. Kasvukeskuksissa hinnat eivät ole romahtaneet, vaan päinvastoin lähes poikkeuksetta nousseet vuosittain.

Pankit eivät alkuun innostuneet lainakatosta ja pitivät sitä tarpeettomana puuttumisena hyvin toimivaan järjestelmään. Tilanne on kuitenkin muuttunut pankeille sälytettyjen entistä tiukempien vakavaraisuussäännösten takia. Sataprosenttiset ja pitkät, pariksikymmeneksi vuodeksi myönnetyt asuntolainat eivät ole enää pankkien näkökulmasta kovin edullisia, koska ne kaventavat niiden vakavaraisuutta.

Asuntolainojen lainakaton perimmäinen tarkoitus on kuitenkin suojata kansalaisia ylivelkaantumiselta. Hyvinä aikoina monessa perheessä asuntolainan hoito on sovittu niin kireälle, ettei taloustilanne kestä vähäisiäkään häiriöitä. Pariskunnan toisen osapuolen työttömyys tai pitkä sairausloma, saati avioero romahduttavat rakennelman, jossa ei alun alkaenkaan ollut pienintäkään pelivaraa.

Ylivelkaantumisen aiheuttama katastrofi ei ole sen enempää pankin kuin sen asiakkaan tai yhteiskunnankaan etujen mukaista.

Vaatimus omarahoitusosuudesta edistää myös säästäväisyyttä. Kun etukäteen, muutamaa vuotta ennen elämän suurinta hankintaa opitaan säästämään muutama sata euroa kuukaudessa, asuntolainan lyhennykseen totutaan ja henkilökohtainen talous säädetään realistisesti tulojen ja menojen mukaisesti.

Päivän lehti

1.6.2020