Pääkirjoitukset

Laki laahaa huumerattijuoppojen perässä: Huumeita käyttäneiden kuljettajien määrä kasvaa

Jos alkometrin puhalluskoe osoittaa nollaa, poliisilla on niin sanottuja huumepikatestereitä. Sylkitestin perusteella kuski voidaan viedä vielä verikokeeseen. Kuva: Riku Hasari

Jos otat, et aja. Valistuslause on kulunut, mutta valitettavasti yhä hyvin tarpeellinen. Päihtynyt kuljettaja on hengenvaarallinen itselleen, mutta ennen kaikkea muille.

Tuttu termi rattijuopumus alkaa olla kuitenkin osittain vanhentunut, sillä huumeet ovat nousseet liikenteessä jopa alkoholia suuremmaksi ongelmaksi. Tämän vuoden alussa autoilijoiden huumekäryjä kirjattiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin alkoholista johtuneita rattijuopumuksia.

Erityisen suuren riskin aiheuttaa alkoholin ja huumeiden sekakäyttö. Lainsäädäntö ei ole pysynyt muutoksen perässä.

Alkoholin kohdalla niin sanotun tavallisen ja törkeän rattijuoppouden välillä on määritelty raja-arvot, mutta huumeiden käytöstä kiinni jääneen kuljettajan kohdalla poliisi joutuu arvioimaan, onko kuski yhtä sekaisin kuin alkoholista humalassa oleva törkeä rattijuoppo olisi (HäSa 13.7.).

Poliisin epäily huumekuskin törkeästä rattijuopumuksesta perustuu ajovirheiden vakavuuteen.

Laissa tämä ero on kirjoitettu auki niin, että perusmuotoisessa rattijuopumuksessa kuljettajan kyky virheettömiin suorituksiin on huonontunut ja törkeässä rattijuopumuksessa se on tuntuvasti huonontunut.

Osaltaan tilannetta mutkistaa tietysti se, että kun alkoholi poistuu elimistöstä tietyssä ajassa, osa huumausaineista voi näkyä veressä hyvinkin pitkään käytön jälkeen, vaikka niiden päihdyttävä vaikutus saattaisikin olla jo poistunut.

Vuosien varrella on uutisoitu myös poliisin käyttämien pikatestien epäluotettavuudesta.

Kansalaiset tuomitsevat päihtyneenä autoilun laajasti.

Hiljattain julkaistussa Liikenneturvan kyselyssä yli 90 prosenttia vastanneista piti rattijuopumusta joko vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena.
Siihen nähden rattijuopumus on Suomessa yhä valitettavan yleistä. Kiinni jääneiden määrä kasvoi korona-aikana.

Mikään laki tai valvonta ei kuitenkaan rattijuoppoa estä, vaan viime kädessä ratkaisun tekee aina ihminen itse. Vastuu on kaikilla. Päihtyneen lähtö ajamaan on mahdollisuuksien mukaan estettävä tai ilmoitettava viranomaisille. Suuri osa rattijuopoista jääkin kiinni ilmiantojen perusteella.

Päivän lehti

12.8.2020