Pääkirjoitukset

Lapset saattavat olla huostassakin heitteillä

Lastensuojelu kyntää työvoima- ja rahapulassa. Kanta-Hämeessä on paljastunut sijaishuoltopaikkojen valvonnan puutetta ja tapaamisten laiminlyöntejä. Kärsijä on aina lapsi.
Kaikkia sijoitettuna olevia lapsia ei ehditä tavata riittävästi ja selvittää, miten he oikeasti voivat. Kuva: Soile Toivonen
Kaikkia sijoitettuna olevia lapsia ei ehditä tavata riittävästi ja selvittää, miten he oikeasti voivat. Kuva: Soile Toivonen

Lasten ja perheiden paha olo näkyy ja tuntuu.

Perinteisesti lastensuojelun ongelmana ovat olleet kiire ja työvoimapula. Rahaa ja resursseja ei ole ollut tarjota yhtä paljon kuin tarve vaatisi ja kunnissa on ostettu palveluita ulkopuolelta.

Tilanne on johtanut Hämeenlinnassa ja Forssan seudulla sijaishuoltopaikkojen valvonnan puutteeseen ja sijoitettujen lasten tapaamisten laiminlyönteihin (HäSa 9.11.).

Kärsijänä on aina lapsi. Kanta-Hämeessä paljastui tapaus, jossa sijoitettu lapsi joutui elämään vuosia väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, kun kenelläkään ei ollut aikaa käydä tutustumassa perheen oloihin.

Koko Suomessa puolitoista prosenttia alaikäisistä oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle vuonna 2018. Se tarkoitti 15 884 alle 18-vuotiasta. Huostassa oli 9 533 lasta, joista 55 prosenttia perhehoidossa.

Hämeenlinnassa lastensuojelun ostopalveluiden määrä on paisunut jo vuosikausia. Hämeenlinnassa lastensuojelun avopalveluiden piirissä on reilut kuusi prosenttia kaupungin alaikäisistä. Saman kokoluokan vertailukaupungeissa osuus on 3–5 prosentin luokkaa.

Nyt kaupungissa halutaankin selvittää, mistä Hämeenlinnan erikoinen tilanne johtuu. Samalla ostoja suitsitaan ja siirretään rahaa kaupungin omaan lastensuojeluun.

Lastensuojelu on monimutkaista, kun kyseessä on monia osapuolia ja intressejä.

Yksi ongelma ovat olleet riittämättömät resurssit. Sossuntädit vaihtuvat usein, koska moni hakeutuu ”helpompiin” hommiin. Lasten ja apua tarvitsevien perheiden kannalta tilanne on surkea. Kukaan ei ota koppia eikä tunne perheen taustoja, kun vastaava työntekijä vaihtuu usein.

Monesti lastensuojelussa ollaankin kirjausten ja lausuntojen varassa. Entä kun tehtäviä on laiminlyöty, lausunnot puuttuvat, ovat puutteelliset tai perustuvat ainoastaan sosiaalityöntekijän mielikuvaan?

Tilannetta eivät yhtään helpota ”helpon” rahan haistavat yrittäjät. Kanta-Hämeeseenkin on noussut osakeyhtiöitä, jotka tarjoavat lastenkotipalveluja. Heillä on myös oma intressinsä pitää paikat täynnä ja kassavirta taattuna.