Pääkirjoitukset

Lautanen tyhjäksi

 

Lautanen
tyhjäksi
 
Tässä vaiheessa tammikuuta suurin osa suomalaisista on selvinnyt jo jouluähkystä. Osa kansasta punnertaa liikakilojensa kanssa hiihtoladuilla ja kuntosaleilla.
Siinä vaiheessa kun ähky alkoi helpottaa, heitettiin kotitalouksissa kompostiin tai roskiin kuormittain syömäkelpoista sapuskaa. Niillä eväillä olisi ruokittu monta nälkäistä.
Ruokahävikkiä ei synny pelkästään joulun aikaan. Suomalainen ruokaketju hukkaa vuoden aikana liki 400 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa jokaista suomalaista kohti 270 gramman hävikkiä vuoden jokaisena päivänä. 
Yksi merkittävä syy hävikkiin on jokaisen korvien välissä, asenteessa. Valtaosa suomalaisista on elänyt yltäkylläisyyden keskellä koko elinkaarensa. Ruoan puutteesta tai rajallisuudesta ei ole hajuakaan. Mitä väliä!
Pelkästään ilmastopäästöinä ruokahävikki tekee noin prosentin verran koko valtakunnan ilmastokuormituksesta. Syöminen on enemmän ympäristöä rasittavampaa kuin esimerkiksi asuminen. Siis muistaen koko ravintoketju luonnosta ruokapöytään.
Jos pystyttäisiin puolittamaan koko Telluksen ruokahävikki, saataisiin ruokaa miljardille ihmiselle enemmän kuin nyt. Siis suurin piirtein koko Intian väestö voitaisiin ruokkia nykyisellä hävikillä. Sekin on valtava määrä.
Ei ruokahävikki ole pelkästään suomalaista murhe, kaikkea muuta. Maailman ruokatuotannosta liki kolmasosa ei päädy ihmisten ravinnoksi.
 
Hävikki ei synny samalla tavalla eri puolilla maailmaa. Teollisissa maissa, myös Suomessa, hävikki syntyy kuluttajien kaupan voimin. Muualla hävikki syntyy jo pelloilla ja varastoissa.
 
Meillä on vallalla myös nsellainen käsitys, että pakkaukseen kääräisty lihamöhkäle rasittaa luontoa eniten juuri sen käärepakkauksen vuoksi. Mutta jos lihasta jää möhkäle tärviölle, se on likasangossa enemmän luontoa rasittava kuin se kääre. Näin tutkijat väittävät.
 
Tästä tullaan siihen entisajan neuvoon, että lautanen on syötävä tyhjäksi. Itse olen noudattanut neuvoa liiankin tarkasti, se näkyy vyötäröllä. Annoskoko on ilmeisesti taas pienennettävä.
 
Joskus tuntuu aivan hullulta, että hyvää ruokaa joudutaan laittamaan jätteeksi, eikä sitä oi roudata tarvitsevien jääkaappeihin. Kauppaliikkeet ja ravintolat on määrätty hävittämään ylijäämät ja päivämääräleimauksen saaneet elintarvikkeet. Silti kaikki tietävät, että se on edelleen terveellistä ravintoa. Hullua!
 
Kaupunkilais-/maalaisjärkeen ei mahdu, miksi hyvää ravintoa ei saa käyttää. Paljon ymmärrettävämpää olisi, että kompostiin matkalla olevat ravinto myytäisiin esimerkiksi henkilökunnalle tai ohjattaisiin vähävaraisille.
 
Kun EU:ssa päätettiin noin vuosi sitten ruokahävikin puolittamistavoitteesta vuoteen 2025 mennessä, olisi ollut syytä rukata myös mahdollisuuksia hyödyntää valmista ravintoa nykyistä väljemmin. Ihmisten terveydellä ei pidä leikkiä, mutta joku tolkku pitäisi olla määräyksilläkin.
 

Päivän lehti

28.3.2020