Pääkirjoitukset

Leikkauslista palaa kaupungin kipupisteisiin

Kuntatalous sukeltaa tänä vuonna pohjamutiin. Hämeenlinnassa tuoreella säästölistalla on palveluita, joiden puolesta on jouduttu taistelemaan kerta toisensa jälkeen.
Myllymäen koulu on kyläkoulu kaupungin keskellä. Koulun siirtäminen perusteilla tuolloin olleen Seminaarin koulun yhteyteen on ollut aikaisemmin esillä mm. vuonna 2011. Kuva: Markku Tanni
Myllymäen koulu on kyläkoulu kaupungin keskellä. Koulun siirtäminen perusteilla tuolloin olleen Seminaarin koulun yhteyteen on ollut aikaisemmin esillä mm. vuonna 2011. Kuva: Markku Tanni

Kuntatalous ei näytä todellakaan hyvältä – missään päin Suomea. Kunnissa rinnanalaa puristavat yskivä talouskasvu, vinoutuva huoltosuhde ja veronmaksajien väheneminen.

Rahoitus ei kasva yhtä jalkaa palvelutarpeen kanssa.

Tuloveroprosentteja pitäisi painelaskelmien perusteella nostaa Kanta-Hämeen kunnissakin reilusti 2030-lukua kohti. Sekään ei kuitenkaan riitä. Veroprosentit alkavat olla jo valmiiksi tapissa.

Miltei kunnassa kuin kunnassa ovat käynnissä talouden tasapainottamistoimet, jotta kuntien perustoiminnot eli palvelut voitaisiin turvata.

Hämeenlinnassa kaupunginhallitus saa maanantaina eteensä kaupunginjohtajien säästölistan. Se on kaupunkilaisille kylmää ja samalla kyllästyttävänkin tuttua luettavaa: Myllymäen koulu, Lammin lukio, Ojoisten ja Idänpään terveysasemat – Sairion päiväkoti.

Harvinaisen moni huokaa: nytkö taas. Eikö mikään aikaisempien kertojen harkinta ole riittänyt? Ei. Taasko on noustava puolustamaan omia, hyviksi ja jopa erinomaisiksi koettuja lähipalveluita. On.

Kaupungin päättäjien on jälleen kerran käytävä vaadituista säästöistä perusteellinen keskustelu: käytävä kaikki vaihtoehdot läpi ja ennen kaikkea osattava kuunnella kaupunkilaisia.

Lasten ja nuorten palveluiden turvaamisesta on julistettu, että ne on ensisijaisesti turvattava. Muuten ei paikkakunnalla ole vetovoimaa. Homekoulut ovat erittäin huono mainoslause.

Nyt Hämeenlinnasta ollaan kuitenkin taas lakkauttamassa lähes ainoaa sisäilmaltaan kelvolliseksi tunnettua vanhaa kunnon alakoulua, Myllymäkeä.

Myös ikäihmiset ovat totutun hokeman mukaan lähellä päättäjien sydäntä. Mikä on Ojoisilla tai kantakaupungin itäosissa ikääntyville tärkeämpi palvelu kuin kultaakin kalliimpi oma terveysasema?

Palvelurakenteen muutokset ja veronkorotus eivät ole vaihtoehtoja. Ne kun tarvitaan molemmat. Ehdotus Hämeenlinnan ensi vuoden veroprosentiksi on 21. Korotusta nykyiseen on tulossa 0,25. Kipurajaprosentissa ei ole mitään muuta hyvää kuin se, että se on tasaluku.

Hämeenlinnan talousahdinko ei tule yllätyksenä. Päättäjillä on ollut jonkin verran aikaa valmistautua vaikean asian käsittelyyn, kun kuluvan vuoden yli 21 miljoonan alijäämä on jo jonkin aikaa kipeästi tiedossa.

Samassa pahasti vuotavassa veneessä ovat kaikki Suomen kunnat, kuntalaiset ja päättäjät.

Talousahdinkoon on useita, myös kunnista riippumattomia syitä.

Ensi vuoden budjettien laadinta on epävarmoilla ennusteilla vaikeaa.

Hallitus on luvannut kunnille ennenkin korvata veromuutokset ja rahoittavansa niiden paisuneet tehtävät, mutta lupaukset eivät ole täysin täyttyneet. Siinä olisi valtakunnan poliittisilla päättäjillä parannuksen paikka.