Nuoret liikkuvat eniten arkisin, viikonloppuisin aktiivisuus vähenee. Arkistokuvassa Tommi Lind tekee voltin Ahveniston yläkoululla, jossa pidettiin Zapway-ryhmäliikuntaa.
Pääkirjoitukset

Liian harva yltää liikuntasuosituksiin

Liikkumattomuuden aiheuttamat lisäkustannukset lasketaan pelkästään Suomessa useissa miljardeissa. Kustannukset ovat rajussa kasvussa.

UKK-instituutin viime viikolla julkistaman Liikuntaraportin mukaan suomalaiset aikuiset istuvat tai ovat makuulla suurimman osan valveillaoloajastaan, keskimäärin peräti vajaat yhdeksän tuntia (HäSa 7.9.). Sohvat, laiskanlinnat ja toimistotuolit ovat suomalaisille siis liiankin tuttuja.

Huomionarvoista lisäksi on, että myös lapset ja nuoret istuvat tai ovat makuulla yli puolet valveillaoloajastaan eli vajaat kahdeksan tuntia. Lapset liikkuvat eniten arkena, mutta viikonloppuisin aktiivisuus vähenee. Reippaasti tai rasittavasti lapset ja nuoret sentään liikkuvat keskimäärin kymmenesosan ajasta, kuitenkin alle kaksi tuntia.

Samaisen UKK-instituutin raportin mukaan keskimäärin vain viidesosa aikuisista täyttää kestävyysliikuntasuosituksen, 80 prosenttia aikuisista liikkuu suosituksia vähemmän. Kestävyysliikuntasuositus tarkoittaa reipasta liikkumista ainakin kolmena päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia.

Tällaisten lukujen perusteella ei ole kovin suuri yllätys, että arviot liikkumattomuuden aiheuttamista lisäkustannuksista ovat alimmillaankin useita miljardeja euroja.

Lisäkustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin vain toinen puoli ongelmaa. Yksilötasolla liikkumattomuus näkyy monesti esimerkiksi erilaisina arkielämän haasteina, painonnousuna ja jopa elintasosairauksina.

Tietoa liikkumattomuuden vaaroista on ainakin Suomessa olemassa aivan riittävästi. Ongelma piileekin riskien sisäistämisessä – tai oikeastaan siinä, ettei riskeistä piitata tai niitä vähätellään. Reipas kävelylenkki ei edes maksa mitään, joten senkään tekosyyn taakse ei voi piiloutua.

Monilla työpaikoilla on jo havahduttu työntekijöiden arkiliikunnan vähäisyyteen, toisiaan seuraavien pullapalaverien vaikutuksiin ja istumatyön runsauteen. Sähköpöydät ovat yksi keino parantaa tilannetta, toinen työntekijöiden omatoimisen liikunnan tukeminen. Monesti käy vain niin, että pieni osa työntekijöistä juoksee jumpissa, osa ei tuesta huolimatta liiku edes nimeksi.

Ryhtiliikkeen pitääkin alkaa yksilötasolla ja asennepuolelta. Työnantaja voi tukea aktiivisuutta, mutta ei määräillä liikkumaan.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930