Pääkirjoitukset

Liikkumattomuus maksaa ihan liikaa

Moni tekee uudenvuodenlupauksia ja tavoittelee kiinteämpää ja terveempää kehoa. Joulun notkuvien ruokapöytien jälkeen suunnataan salille tai kuntopoluille.
Moni rynnii uudenvuoden jälkeen kuntosaleille ja lupaa aloittaa terveellisemmän elämän. Pienikin hyötyliikunta on parempi kuin ei mitään. KUVA: Riku Hasari Kuva: Riku Hasari
Moni rynnii uudenvuoden jälkeen kuntosaleille ja lupaa aloittaa terveellisemmän elämän. Pienikin hyötyliikunta on parempi kuin ei mitään. KUVA: Riku Hasari Kuva: Riku Hasari

UKK-instituutti lanseerasi syksyllä uudet liikuntasuositukset.

Kun ennen viikoittainen liikuntasuositus esiteltiin ruokaympyrän tavoin pitsana, nyt suositukset ovat pyramidissa.

18–64-vuotiaan pitäisi reippailla eli harrastaa sydäntä rasittavaa liikuntaa vähintään 2,30 minuuttia viikossa.

Sen lisäksi pitäisi pari kertaa viikossa parantaa lihaskuntoa ja liikehallintaa sekä hyötyliikkua eli liikuskella aina kun mahdollista. Istumistakin pitäisi tauottaa ja palauttavaa unta saada riittävästi eli oman tarpeen mukaan.

Uusia suosituksia on moitittu muun muassa siitä, että kevyttä liikuskelua on korostettu. Samalla on pelätty, että osa ihmisistä uskoo, että kävely jääkaapille mainoskatkolla on riittävästi.

Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle 2–7,5 miljardin euron vuosikustannukset.

Tutkimusten mukaan taas pienikin liikunta on parempi kuin ei mitään ja ehkäisee muun muassa muistisairauksia ja joitakin syöpiä.

Istuminen taas on samanlainen terveysriski kuin tupakointi tai ylipaino, joten sen valossa uudet suositukset ovat tervetulleet. Liiku edes vähän, mutta parasta olisi, että pyramidin jokainen osa tulisi viikoittain täyteen.

Tammikuussa palataan arkeen. Monelle se tarkoittaa uusia lupauksia terveellisemmästä ja liikunnallisemmasta elämästä.

Kun puhutaan kansalaisten terveydestä, lupaukset ovat parempia kuin ei mitään. Tiedostaminen on liikunnallisemman elämän alku. Sitten tarvitaan vain tekoja.

Nykyään on paljon hyviä välineitä, kuten kännykkäsovelluksia, aktiivisuusrannekkeita ja älykelloja, jotka auttavat liikkumaan. Voi mitata askelia, päivittäin seistyä aikaa tai katsoa, montako kaloria kävely kulutti.

Kaikki apu motivoinnissa kannattaa ottaa käyttöön, sillä parasta olisi, että liikunnasta tulisi elämäntapa.

Pari tuntia viikossa rasittavaa liikuntaa ja siihen päälle lihaskuntoharjoittelua ja liikkuvuutta sekä hyötyliikuntaa ei ole paljon vaadittu, jos tuntimääriä vertaa ruutuaikaan, jonka meistä moni viettää älylaitteiden tai television edessä.

Menot