Pääkirjoitukset

Liikkumisrajoituksilla on oltava erittäin laaja tuki

Liikkumisvapaus on merkittävä perustuslaillinen oikeus. Oikeus hengen ja terveyden suojeluun on kuitenkin sellainen, että sitä "heikommasta" vapaudesta voi rajatusti tinkiä.
Uudenmaan sulusta tulee ensi sunnuntaina kuluneeksi tasan vuosi. Puolustusvoimat antoi poliisille virka-apua Hyvinkään ja Riihimäen rajalla. Kuva: Pekka Rautiainen
Uudenmaan sulusta tulee ensi sunnuntaina kuluneeksi tasan vuosi. Puolustusvoimat antoi poliisille virka-apua Hyvinkään ja Riihimäen rajalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Eduskunta saa tänään tiistaina kuultavakseen pääministeri Sanna Marinin (sd.) katsauksen koronatilanteesta ja rajoitustoimista. On välttämätöntä, että mahdollisilla alueellisilla liikkumisrajoituksilla on eduskuntaryhmien laaja ja mieluiten yksimielinen tuki.

Useissa muissa maissa voimassa olleet liikkumisrajoitukset tarkoittaisivat osapuilleen sitä, että kotoa saisi poistua vain välttämättömistä syistä tai ulkoilemaan.

Viikonvaihteessa Helsingin Sanomat kertoi, että hallitus aikoo esittää alkuviikosta asiasta erillislakia. Rajoitukset koskisivat pahimpia tautialueita: pääkaupunkiseutua ja Turkua.

Koronan torjuminen ei saa olla puolue- tai valtapolitiikkaa, ei hallituksen ja opposition eikä myöskään virkamiesjohdon ja maan johtavien terveysasiantuntijoiden välillä. Sellaiselta se kuitenkin on osin näyttänyt.

Asiantuntijoiden pitää saada sanoa sanottavansa ilman sensuuria. Päätöksentekijöiden tehtävä on sopeutua kulloiseenkin pätevimpään tietoon.

Pääministeri Marin on liputtanut liikkumisrajoitusten puolesta. Hänen mukaansa niillä voitaisiin tarpeellisella tavalla vähentää ihmisten kontakteja (Yle 22.3.).

Kädenvääntöä riittää hallituksen sisälläkin. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan liikkumisrajoitukset ovat vasta viimeinen keino. Ensin pitää käyttää kaikki muut. Kysymys kuuluu: mitkä kaikki? Retoriikka on vihreille tyypillistä vastuun väistämistä.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa liberaalilinjalla on RKP: oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo, että liikkumisrajoituksia voidaan asettaa vain välttämättömistä syistä. Jossakin on kuitenkin myös välttämättömyyden raja.

Liikkumisvapaus on erittäin merkittävä perustuslaillinen oikeus. Oikeus hengen ja terveyden suojeluun yhdistettynä yhteiskunnan kokonaisetuun on kuitenkin sellainen, että sitä heikommasta vapaudesta voi selvin perustein ja rajatusti tinkiä.

Päättämisen vaikeus ja tuskainen toimeenpano todistavat, että pandemia yllätti Suomen sittenkin housut kintuissa. Olisi ollut paljon helpompi määrätä tehokkaita rajoitustoimia, jos niitä koskeva lainsäädäntö olisi ollut valmiina.