fbpx
Pääkirjoitukset

Lukio on yleissivistävä merkitys taantui, kun opinnoista tuli arvosanapeliä – Nuoren olisi tärkeintä löytää oma polku eikä taktikoida

On järjetöntä rämpiä pitkä matematiikka ja fysiikka läpi vain sen vuoksi, että pääsisi helpommin jatko-opintoihin, joissa kyseisistä aineista ei välttämättä ole edes mitään iloa.
Lyseon lukion opiskelijat Arttu Hokkanen ja Veeti Hiltunen suorittivat lukio-opintojaan marraskuussa 2020. Kuva: Esko Tuovinen
Lyseon lukion opiskelijat Arttu Hokkanen ja Veeti Hiltunen suorittivat lukio-opintojaan marraskuussa 2020. Kuva: Esko Tuovinen, arkisto

Syksyn ylioppilaat juhlivat tänä viikonloppuna. Samaan aikaan peruskoulunsa keväällä päättävät joutuvat jo punnitsemaan jatko-opintojaan.

Yhteishaku on keväällä ja siihen mennessä on tiedettävä mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Selkeä tulevaisuuden tavoite helpottaa jatko-opintopolun suunnittelua, koska lukion ainevalinnat vaikuttavat jatko-opintoihin.

Kuitenkaan harva 16-vuotias tietää, mitä haluaa tehdä isona. Tavoitteet ovat usein seuraavassa kiekkopelissä tai korkeintaan joululoman odotuksessa. Se, että pitäisi tietää, voi aiheuttaa nuoren muutenkin myllertävässä mielessä suuria paineita.

Vuonna 2020 toisen asteen todistuksista tuli pääväylä korkeakouluopintoihin. Aiemmin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon pyrittiin pääsykokeella. Toinen vaihtoehto oli todistuksen ja pääsykokeen yhteispisteet.

Nyt eniten opintoihin pääsyä määrittävät tietyt aineet ja mitä niistä on kirjoittanut. Valinnoissa painavat eniten muun muassa pitkä matematiikka, fysiikka ja biologia.

Huoli on herännyt lukion yleissivistävästä vaikutuksesta, kun on huomattu, että oppilaat panostavat vain aineisiin, joille heillä on merkitystä jatko-opintoja ajatellen. Moni suorittaa “ei niin tärkeät aineet” rimaa hipoen, jos motivaatio on kadoksissa. Esimerkiksi muita vieraita kieliä kuin englantia kirjoittaa aniharva.

Tieto siitä, että kirjoitusten arvosanojen pitää olla riittävän hyvä jatko-opintoja ajatellen, on luonut myös uudenlaisia paineita lukio-opiskelijoille. Se näkyy muun muassa koulu-uupumuksena.

Se on harmillista, sillä juuri nuoruuden pitäisi olla aikaa, jolloin on aikaa hakea suuntaa elämälle, hankkia kokemuksia ja opetella tuntemaan itsensä.

Yliopistoissa onkin ryhdytty selvittämään todistusvalinnan seurauksia. Tärkeää olisi löytää kultainen keskitie. Sitä ei ole ihan nopeasti luvassa, sillä seuraavan kerran yliopiston pisteytysjärjestelmää muutetaan vuonna 2025.

Tärkeintä olisi, että opiskelijat opiskelisivat niitä aineita, joista pitävät. Se auttaa pärjäämisessä ja oman polun löytämisessä. Sama pätee työelämään. Työssä pärjää ja jaksaa paremmin, jos siitä pitää.

Menot