Pääkirjoitukset

Lukion on seurattava aikaansa

Opiskelu kurssimuotoisessa lukiossa poikkeaa hyvin paljon takavuosien kovin kaavamaisesta koulunkäynnistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä jatkaisi uudistuksia itsenäisen opiskelun suuntaan: painottaisi kokonaisuuksien hallintaa, valmistautumista jatko-opintoihin ja lisäisi huomattavasti valinnaisuutta.

Tasapäisen lukion aika on uuden tuntijaon voimaantulon jälkeen lopullisesti ohi. Lukion on seurattava aikaansa, koska se on edelleenkin pääasiallinen väylä korkeakouluopintoihin ja niiden kautta moniin yhteiskunnalle keskeisin tehtäviin.

Suomessa on turha puhua tulevaisuuden kilpailukyvystä, ja vaikkapa teknologian huippuosaajista, jos lukio ei pysty antamaan riittäviä peruseväitä. Kaikkien ei kuitenkaan pidä päntätä fysiikkaa, vaan matematiikkaan tai luonnontieteisiin suuntautuneilla pitää olla riittävät mahdollisuudet syventyä haluamiinsa oppiaineisiin.

Tuntijakoesitys sisältää kolme eri vaihtoehtoa sen mukaan, miten paljon valinnanvaraa lukiolaisille annettaisiin. Toivottavasti hallitus luottaa mahdollisimman paljon lukiolaisten omaan kykyyn valita aineyhdistelmänsä. Rohkaisu vastuunkantoon on paras viesti, mitä päättäjät voivat nuorille antaa.

Jos ja kun valinnaisuutta lisätään, seuraa siitä vääjäämättä, että jostakin pitää myös tinkiä. Kokonaiskuorma on jo riittävä.

Ehdotuksen mukaan esimerkiksi yksi äidinkielen syventävä kurssi leikattaisiin pois. Se ei vielä ehkä maata kaada, mutta viestii väärään suuntaan. Äidinkieli luo kiistatta perustaa muullekin opiskelulle.

Missä ovat mediataidot? Eivät nuoret niitäkään ihan itsestään opi, ja tarve kasvaa kaiken aikaa. Kielelliset ja kommunikaatiotaidot, vuorovaikutus ja itseilmaisu mainitaan esityksessä, mutta sanahelinä ei auta, jos sillä ei ole vastinetta käytännön opiskelussa.

Historian opintojen pakollisuuden mahdollinen poistuminen herättää huolen ylioppilaiden yleissivistyksen puolesta. Se on toivottavasti turhaa.

Lukiokoulutuksen yleissivistävää roolia halutaan virallisesti vahvistaa. Vähintä mitä voidaankin vaatia, on se, ettei päästetä käymään päinvastoin. Historian tuntemusta tarvitaan perustavanlaatuiseen asiaan: maailmankuvan syntyyn.

Tuntijakoehdotuksen vahvuuksia ovat kaikille yhteiset ja oppiainerajat eheyttävät ”teemaopinnot”. Opiskelun pitää kehittää myös kriittistä ajattelua ja yleisiä tiedonhankinnan taitoja.

On hyvä huomata, että maailma ei jäsenny oppiaineiden mukaan, vaan monet asioista eivät mahdu mihinkään rajoihin ja raameihin.

Ministeriön työryhmä mainitsee, että tuntijakouudistuksen tavoitteena on myös nykyistä yhteisöllisemmän ja osallistavamman toimintakulttuurin kehittäminen. Puhki kuluneet muoti-ilmaisut suorastaan huutavat sisältöä. Lukiolaisia olisi terveempää kannustaa puhaltamaan yhteen hiileen, pitämään yhtä ja auttamaan kaveria mäessä.