Pääkirjoitukset

Luontoarvoista pidettävä huolta valtion metsissä

Keskiviikkona eduskunnan käsittelyyn tuleva metsähallituslaki on saanut osakseen poikkeuksellisen jyrkkää vastustusta.

Pysäytetään metsähallituslaki -adressin oli maanantaihin iltapäivään mennessä allekirjoittanut yli 127 000 suomalaista.

Metsäluonnon ja vesien tila sekä kansalaisten laajat mahdollisuudet liikkua vapaasti luonnossa ovat suomalaisille rakkaita arvoja. Erityisessä asemassa on myös valtion omistamia maa- ja vesialueita hallinnoiva Metsähallitus.

Lakiehdotuksen mukaan Metsähallitus-liikelaitoksen osakeyhtiömuotoinen tytäryhtiö harjoittaisi metsätaloutta valtion mailla.

Luonnonsuojelu- ja retkeilyalueista huolehtisi Luontopalvelut-yksikkö. Niitäkään ei siis aiota jättää heitteille.

Kansalaisilla ja ympäristöjärjestöillä on huoli niin virkistyskäytön jatkumisesta, pohjavesistä kuin muustakin kansallisomaisuudesta, jota ei haluta missään nimessä vaarantaa. Se on aivan oikein.

Hallinnollisesta uudistuksesta on kuitenkin tullut aivan liiaksi ideologinen, ja varsinainen asia on jäänyt sivuun.

Vastakkain kummittelevat – erittäin vanhakantaiseen tapaan – taloudelliseen hyötyyn tähtäävä metsätalous ja ympäristönsuojelu.

Vastustajien kärkijoukossa ovat myös eduskunnan vasemmisto-oppositio ja vihreät. Hallinnotkin taistelevat: ympäristöministeriö on menettämässä valtaansa, ja keskustajohtoinen hallituksen epäillään jyräävän ympäristönsuojelua. Väitteet ja uskomukset sumentavat tosiasioita.

Tähänkin asti valtion metsiä on hakattu, milloin ympäristönäkökohdat sivuuttaen, milloin valistuneemmin. Asiaa ei ole ratkaissut hakkuiden teettäjän hallinnollinen asema.

On aivan oikein, että Metsähallituksen työnjakoon haetaan nyt selkeyttä.

Valtion tulevalta metsäyhtiöltä pitää edellyttää ympäristön kunnioittamista. Se on itsestäänselvyys.

Hallitus vakuuttaa, että valtion maiden nykyinen virkistyskäyttö turvataan. Tästä ja muistakin hyvistä lupauksista on pidettävä kiinni. Viime kädessä eduskunnan on osoitettava, että kansalaisten huoli on turha.

Metsähallituslaista on ollut liikkeellä runsaasti väärää tietoa. Vastuu siitä ei kuitenkaan ole tiedon vastaanottajilla.

Lakimuutoksista tiedottaminen kuuluu keskustajohtoiselle hallitukselle, sen maa- ja metsätalousministeriölle ja keskustalaiselle maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Uuden yhtiön perustamisen tarvetta on perusteltu EU:n huhtikuussa voimaan tulevalla hankintadirektiivillä. Valtion on oltava puun myyjänä samalla viivalla muiden kanssa.

Tästä perusasiastakin on ristiriitaisia käsityksiä.

Forssalainen kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolustaa (HäSa 14.3.) voimakkaasti lakiehdotusta ja sanoo sen olevan valmisteilla EU:n vaatimuksesta.

Hämeenlinnalainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) vakuuttaa Yle Hämeenlinnan haastattelussa (10.3.), ettei EU ole vaatimassa metsähallituslain tuomia muutoksia.

Pietikäinen tietää asian. Kerta ei ole ensimmäinen, kun Suomi on piispallisempi kuin piispa itse, kun kysymys on EU-direktiiveistä.

Päivän lehti

18.1.2020