Pääkirjoitukset

Luoville ja innovatiivisille ideoille tarjolla miljardeja

Rahaa olisi nyt tarjolla, kaikenkokoisilta suomalaisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä kaivataan vain innovatiivisia hankkeita, intoa investoida ja riskinottohalukkuutta.

Helpommin sanottu kuin tehty, sillä raha on ollut huippuhalpaa jo pitkään, mutta investointien taso Euroopassa laahaa kaukana finanssikriisiä edeltäneistä vuosista.

Euroopan strategisten investointien rahaston Esirin tavoitteena on käynnistää 315 miljardin euron arvoiset investoinnit Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Investointilama on vaikuttanut koko Euroopan talouteen enemmän tai vähemmän koko 2010-luvun ajan, ja Esir voisi olla loikka kohti parempia talousaikoja.

Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori kertoi viikolla, millaisille hankkeille Esir-rahoitusta voidaan myöntää. Ei tavanomaisille tiehankkeille, junaradoille tai sairaaloille vaan yritysten ja yhteisöjen pitää esittää jotakin ”selvästi uutta ja innovatiivista”.

Esimerkiksi Äänekoskelle rakennettava biotuotetehdas saa ensimmäisenä hankkeena Suomesta 200 miljoonaa, mutta ei suinkaan perinteiseen sellunkeittoon. Perusteena rahoitukselle oli prosessissa syntyvien uusien sivutuotteiden valmistus.

Sellun lisäksi muun muassa mäntyöljyä ja tärpättiä tuottavan tehtaan kaikki sivuvirrat aiotaan hyödyntää eri yrityksissä.

Ranskassa Esirin takaaman rahoituksen avulla puolestaan torjutaan ilmastonmuutosta tehostamalla energiankäyttöä asuinrakennuksissa.

Tuettavien investointien tarkoituksena on tietysti vauhdittaa eurooppalaista talouskasvua. Euroopan investointipankin tehtävänä on varmistaa, etteivät miljardit eurot valu vääränlaisiin hankkeisiin. Niistä on huonoja kokemusta niin aluepolitiikkaa harrastaneessa Suomessa kuin laajasti koko Euroopan unionin alueella.

Voidaan tietysti kysyä, eivätkö loisteliaat innovaatiot saa jo nyt rahoitusta markkinaehtoisesti ja historiallisen matalilla koroilla. Nykyisenkaltaisessa, jumittavassa tilanteessa kannattaa kuitenkin kääntää kaikki kortit.

Etenkin riskipitoisiin hankkeisiin on finanssikriisin jälkimainingeissa suhtauduttu nuivasti, joten on pelkästään hyvä, että Esirissä näiden rahoitus kasvaa. Jos Euroopassa ei uskalleta ottaa riskiä, talous saattaa sakata 2020-luvunkin.