Pääkirjoitukset

Luovuus alkaa, kun raha loppuu

Talouden matokuuri on jo useana vuonna aloitettu Hämeenlinnassa näihin aikoihin, kun ensimmäisen kvartaalin taloustiedot ovat selvillä.

Näin käy myös tänä vuonna. Perinteisesti tähän aikaan vuodesta käyrät osoittavat, että tilanne on huolestuttava. Tällä kertaa näyttää, että se on suorastaan hälyttävä.

Tämän vuoden budjetti antaa käyttötalouden nettomenoille kasvunvaraa 2,6 prosenttia. Siinä on todennäköisesti prosentti liikaa.

Alkuvuoden toteutuneet menot ennustavat toimintakatteeseen jopa 4,3 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna.

Monet tekijät synkentävät taloustaivasta entisestään. Budjetin toteuttamisessa on ongelmia sekä meno- että tulopuolella.

Suurimmat budjettiylitykset uhkaavat syntyä palveluissa, joista on varsin vaikea karsia eli lastensuojelussa ja vammaispalveluissa.

Talouskriisi vaikuttaa siihen, että talousarvion tulopuolikin on jäämässä tavoitteesta. Verotulokasvun ennustetaan nyt kuihtuvan puoleen aikaisemmin arvioidusta eli noin 1,5 prosenttiin.

On korkea aika kiristää talouden ohjat mahdollisimman tiukalle. Jos asiaan ei kiinnitetä nyt huomiota, syksyllä on enää vaikea kiriä kiinni budjettia. Kovia ponnistuksia se vaatii nytkin.

Vaikka tämän vuoden budjetti onnistuttaisiin pitämään, ensi vuodesta ei ole luvassa yhtään helpompaa pikemminkin päinvastoin.

Siksi tiukka kulukuri on nyt erittäin tärkeätä.

Kaupunginhallitus on jo päättänyt monenlaisista toimista. Palvelusopimuksia avataan ja tiukennetaan mahdollisuuksien mukaan.

Henkilöstöä vähennetään sitä mukaa kuin vakansseja vapautuu erityisesti johto- ja hallintotehtävissä.

Vaihtoehtoisia ja yhä kustannustehokkaampia toimintatapoja etsitään niissä palveluissa, joissa ylitysuhka on suurin.

Esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa on jo lähdetty tarkastelemaan lastensuojelua.

Näkökulma ei kuitenkaan ole se, että mistä voidaan supistaa. On ryhdytty pohtimaan, tarjotaanko nyt oikeanlaisia palveluita.

Ajatuksena on tietysti löytää oikeat palvelut mahdollisimman etunojassa. Se on asiakkaiden kannalta parasta, mutta myös kustannustehokasta.

Hämeenlinnalaisia luottamushenkilöitä ja virkamiehiä vieraili äskettäin Tanskassa ottamassa selvää, miten palvelut pyörivät, vaikka budjetit ovat useana vuonna pienentyneet edellisvuodesta.

Taikasanoina ovat luovuus, kaupunkilaisten aktivointi ja vapaaehtoistyön tehokas kanavointi kohteisiin, joissa siitä on eniten hyötyä.

Mielenkiintoista nähdä, hyödyntääkö Hämeenlinna Tanskan oppeja laajemmaltikin lähivuosina.

Sen sijaan, että tiukassa taloudellisessa tilanteessa jäädään vain riitelemään ja syyttelemään muita, on syytä olla aktiivinen ja reagoida nopeasti.

Vähäosaisia ja syrjäytyneitä ei silti saa hylätä tiukkoinakaan aikoina.