Pääkirjoitukset

Luvassa on vain vaikeita päätöksiä

Kurjistuva kuntatalous ei päästä poliitikkoja helpolla. Edessä on erittäin vaikeiden budjettipäätöksien syksy. Säästöpäätökset näkyvät tavalla tai toisella myös kuntalaisten arjessa.

Hämeenlinnalla on takanaan useita kasvun vuosia. Budjetit ovat kasvaneet vuosi vuodelta vaikeista ajoista huolimatta. Siihen ei moni kaupunki, ehkä Helsinkiä lukuun ottamatta, ole kyennyt.

Nyt ovat kuitenkin koittaneet ankeammat ajat maakunnan keskuskaupungissakin. Enää ei täälläkään voida tuudittautua siihen, että ensi vuonna maailman talous kääntyy jo kohti parempaa. On tehtävä rakenteellisia ratkaisuja.

Erikoissairaanhoidosta vastaavan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin taseeseen on kertynyt kuntien alibudjetoinnin vuoksi jo yli 24 miljoonan euron alijäämä, jota nyt yritetään saada paikattua.

Sairaanhoitopiirin talouden tasapainottaminen ja valtionosuuksien vähentyminen pakottavat nyt myös Hämeenlinnan kiristämään vyötä tuntuvasti. Kaupungilla on käytettävissä omaan toimintaansa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna.

Kun työntekijöiden palkat nousevat hieman ja valtio lisää kuntien menotaakkaa uusilla tehtävillä, on kuluja välttämättä karsittava.

Pöydällä ovat niin palvelujen karsiminen, niiden ulkoistaminen kuin palveluverkostojen supistaminenkin. Tavoitteena on kuroa umpeen kymmenen miljoonan euron kuilu eri lautakuntien esitysten ja budjettiraamin välillä.

Esimerkiksi terveyspalveluissa on väläytelty Jukolan terveyskeskuksen ulkoistamista yksityiselle yritykselle tai Idänpään ja Ojoisten terveysasemista luopumista. Varhaiskasvatukseen on kaavailtu puolestaan jo pidempään palveluseteliä, joka voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisesti jo ensi vuoden aikana.

Veronkorotusten tie on Hämeenlinnassa kuljettu loppuun. Valtuusto päätti viime syksynä peräti 0,75 prosenttiyksikön korotuksesta. Suurimmat valtuustoryhmät eivät ole valmiita uuteen korotukseen.

Mikäli veroja ei koroteta, eikä todellisia säästöjä saada aikaan palveluja karsimalla tai ulkoistamalla, jää Hämeenlinnalle ainoastaan yksi mahdollisuus: ottaa lisää velkaa.

Sekään ei ole miellyttävä vaihtoehto, sillä kaupunki on viime vuosina investoinut massiivisesti lainarahalla. Velkataakkaa on kertynyt jo 2 937 euroa jokaista kaupunkilaista kohden.

Se on lähes neljäsataa euroa enemmän kuin maan kunnissa keskimäärin. Toisaalta esimerkiksi Lahden lainakanta on noussut jo lähes viiteen ja puoleen tuhanteen euroon asukasta kohden.

Hämeenlinna ei ole siis talousvaikeuksiensa kanssa suinkaan yksin. Sama tilanne on edessä lähes jokaisessa kunnassa. Keinot vaihtelevat kuntien päättäjien mukaan.

Se on kuitenkin kaikille selvää, ettei entiseen ole paluuta.