Pääkirjoitukset

Maailmaa pelastamaan nyhtökaura kerrallaan

Kasvisruokailu niittää suosiota Suomessa. Entisestä erityisvaihtoehdosta on tulossa yhä useammalle peruskauraa. Vegaanisen eli ei-eläinkunnallisen ruoan trendi on siirtynyt opiskelijapiireistä tavallisen kansan pariin lounasravintoloihin ja ruokakauppaan.

Esiinmarssia on tänä kesänä johtanut nyhtökaura, jonka valtaisaan kysyntään suomalaisvalmistaja ei ole kyennyt edes vastaamaan. Suomalaisinnovaatio on onnistunut tässä lanseerauksessaan esimerkillisesti. On oikea aika, oikea tuote, oikea valmistaja. Kuluttajat nielaisivat syötin ennen ensimmäistäkään haukkausta.

Intoa ei ole laimentanut tieto, ettei nyhtökaura ole täysin kotimainen tuote, vaikka yhtiö onkin. Gold & Green Foods -yhtiön käyttämät kaura ja pavut kasvavat Suomessa ja Ruotsissa, mutta herne on vielä keskieurooppalaista.

Nyhtökauran nostattama julkisuus on kasvattanut myös muiden kasviproteiinituotteiden kysyntää. Kaupat ovat vastanneet huutoon muuttamalla kasvisruokavaihtoehtojen sijoittelua ja lisäämällä tuotevalikoimaa. Myynnin kovat kasvuprosentit johtuvat alhaisesta lähtötasosta, mutta suunta on selvä.

Erilaiset erityisruokavaliot tapaavat olla tähdenlentoja. Karppaus tuli ja meni, mutta kasvisruoasta on odotettavissa kestävä trendi. Tavalliset sekasyöjätkin nauttivat numeroa tekemättä yhä useammin vegaaniruokaa ja -vaihtoehtoja.

Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä syövät. Ruokaan liittyy paljon terveysmielikuvia ja myös maailmankatsomuksellisia ulottuvuuksia. Kasvisruokaa syövän ei tarvitse olla vegaani, mutta hän voi hyvillä mielin perustella kasvisruokailua hyvänteoksi keholleen ja koko maailmalle.

Markkinat seuraavat puolestaan tarkasti sitä, mikä myy. Ihmisten valintoja voi myös markkinoinnilla ohjailla. Kuluttaja tekee lopullisen valinnan puntaroiden etenkin tuotteen hintaa.

Järkevästi ajatellen kasvisruokatrendiä pitäisi kohtapuolin seurata hyönteisruokabuumi, sillä molemmissa on kyse ekologisuudesta, maailman kantokyvystä ja ruoan sisältämistä ravintoaineista. Liharuoan tuottaminenhan vaatii kovin ison viljelypinta-alan ja kuluttaa huomattavasti vettä.

Hyönteisravinnossa hyvä tarkoitus ei kuitenkaan kohtaa yhtä aulista maaperää. Eetos vaihtuu monella etomiseksi.