Pääkirjoitukset

Määrätietoisen valistuksen riemuvoitto

Pitkän päivätyön suomalaisen kansanterveyden puolesta tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska voi vuodenvaihteessa jäädä tyytyväisin mielin eläkkeelle. Paljolti hänen suunnittelemansa ja johtamansa sitkeä terveysvalistus alkaa hiljalleen mennä perille ja kantaa myös hedelmää.

Kansalaisten terveet elämäntavat, liikunta, terveellinen ravinto sekä tupakoinnin ja myös alkoholin käytön väheneminen ovat tuottaneet terveyttä ja pitkää ikää yhä useammalle suomalaiselle.

Nuorena lääkärinä Pekka Puska käynnisti 1970-luvun alussa kansanterveyden edistämishankkeen, joka tunnetaan paremmin Pohjois-Karjala-projektina. Sen kunnianhimoisena tavoitteena oli parantaa suomalaisten elintapoja. Puska hyökkäsi rajusti tupakkaa, suolan liikakäyttöä ja rasvaista ravintoa vastaan. Tuolloin Pohjois-Karjalassa ei eletty vanhoiksi, vaan kuoltiin sydän- ja verosuonisairauksiin muuta maata enemmän.

Alkuun projekti herätti lähinnä hilpeyttä, juuri kukaan ei uskonut pienin elämäntapamuutoksin vaikutettavan kansansairauksiin. Pekka Puska uskoi ja hän kiersi maakuntaa uutterasti ja sai sen asukkaat vähentämään rasvan ja suolan käyttöä ja vähentämään tupakanpolttoa.

Jo projektin alkuvuosina tulokset alkoivat näkyä. Kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin väheni Pohjois-Karjalassa muuta maata nopeammin. Hiljalleen yleinen terveystietoisuus lisääntyi ja kansanterveystyössä alettiin kiinnittää huomiota moniin sairauksia ennaltaehkäiseviin menetelmiin ja yleinen terveysvalistus sai uutta vettä myllyynsä.

Pohjois-Karjala-projektin tulokset olivat rohkaisevia, ja sen ansiosta arvioidaan pelastetun neljännesmiljoona suomalaista ennenaikaiselta kuolemalta.

Projektin käynnistämä hyvä kehitys jatkuu ja vahvistuu. THL:n tekemän tuoreimman kansallisen kyselytutkimuksen mukaan tupakointi on vähentynyt jo niin, että miehistä enää alle 20 prosenttia tupakoi ja naisista vielä vähemmän. Tulosta pidetään historiallisena, sillä 1960-luvulla miehistä tupakoi säännöllisesti peräti 60 prosenttia.

Myös lihominen on pysähtynyt, joskin aivan liian moni suomalainen on edelleen ylipainoinen. Merkillepantavaa on koulutuksen vaikutus elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin. Tutkimuksessa suomalaiset jaettiin koulutuksen perusteella kolmeen ryhmään.

Kansanterveydellisessä näkökulmassa heikoimmin asiat ovat vähiten koulutusta saaneiden ryhmässä. He tupakoivat eniten, liikkuvat vähiten ja he ovat myös koulutettua väestöä ylipainoisempia.

Pääjohtaja Pekka Puska näyttää hyvää esimerkkiä työuransa loppuun saakka jäämällä eläkkeelle täysin palvelleena 68-vuotiaana. Koko kansaan vaikuttava terveyden edistäminen ei tietenkään ole yhden miehen juttu, mutta Pekka Puska uskoi valistuksen voimaan jo silloin, kun moni muu sitä vielä epäili.

Tulokset ovat toki rohkaisevia, mutta työtä jäi vielä paljon uusille kansanterveystyön suunnannäyttäjille ja valistajille. Kansalaisten lihavuus on vähenemään päin, mutta laihtuminen ei ole vielä kunnolla vauhdissa.