Pääkirjoitukset

Maaseutu kehittyy eri suuntiin

Kuntaliitoksen korkeimmat jälkimainingit alkavat olla ohi Hämeenlinnassa. Nyt olisikin hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä on vanhojen kirkonkylien ja asuintaajamien rooli yhdistyneessä kaupungissa.

Tuskinpa yhdenkään päättäjän tavoitteena on keskittää kaikkea uutta asumista vain kantakaupunkiin, vaikka pääosa kysynnästä kohdistuu sinne.

Hämeenlinnan rikkaus on nyt se, että valinnanvaraa löytyy. Tarjolla on monenlaisia asumisympäristöjä niin keskikaupungilla kuin maaseudun rauhassakin. Uusien kaupunginosien kehitystä tulee tukea.

Maaseutualueilla asukasluku on kehittynyt eri suuntiin. Hämeenlinnan kaupunginosina erityisesti Kalvola ja Renko näyttävät kasvattaneen asukasmääriään, kun taas Hauholla ja Lammilla kyyti on ollut kylmää.

Tarvittaisiin syvällisempää tutkimusta, jotta voitaisiin eritellä, onko kuntaliitoksella ollut vaikutusta asukasmääriin vai onko aikaisemmin alkanut kehitys vain jatkunut liitoksen jälkeenkin.

Esimerkiksi Renko oli tavallaan jo valmiiksi kaupunginosa. Käviväthän renkolaiset yläkoulunsa Hämeenlinnassa. Sen asukasmäärä oli kasvussa jo ennen liitosta ja on kasvanut edelleen.

Hauhon kirkonkylä taas on torilta katsoen etäinen, eikä sillä ole samanlaisia kaupallisia täkyjä kuin muualla Ydin-Hämeessä. Edes tarjolla olevat omakotitontit eivät ole kiinnostaneet.

Kantakaupungin tuntumassa sijaitsevassa Eteläisissä taas on kärsitty tonttipulasta, johon tosin on luvassa parannusta piakkoin.

Erityisesti Hauhon ja Lammin ongelmana on ikärakenne. Yli 65-vuotiaiden määrä lähentelee neljännestä alueen asukkaista.

Asukkaat poistuvat yksi toisensa jälkeen kirkkomaahan, eikä tilalle synny tai muuta riittävästi nuoria. Alueet ikääntyvät nopeasti, jos ei keksitä konsteja saada uusia asukkaita.

Kalvola on Iittalan lasitehtaan ansiosta oma lukunsa. Sitä paitsi se sijaitsee keskellä HHT-akselia, moottoritien ja radan varressa. Myös Pirkanmaan kaupungit ovat sieltä kohtuullisen työmatkan päässä.

Julkinen liikenne toimii heikosti ainakin osassa liitoskunnista. Esimerkiksi Hauholta pääsee keskikaupungille ja takaisin vain muutaman kerran päivässä ja viikonvaihteessa ei lainkaan.

Ilman omaa autoa, tai jopa kahta, ei lapsiperhe pysty siellä asumaan. Sujuva julkinen liikenne voisi olla hyvä tukitoimi maaseudulle.

Asukkaat sanovat, että niin sanottu palvelujen harmonisointi tarkoittaa maaseudun palvelujen heikentämistä sille tasolle, jolla ne ovat olleet kantakaupungissa.

Tämän arvellaan vähentävän taajamien houkuttelevuutta.

Sekin harmittaa maaseudulla, että byrokratia suhtautuu varsin nuivasti vapaa-ajanasuntojen muuttamiseen vakituiseen käyttöön.

Paljon on kuitenkin kiinni asukkaista itsestään. He voivat tehdä myös itse ja yhdessä ilman, että kaupunkia huudetaan avuksi jokaiseen kivenkääntöön.

Tällaista yhteisöllistä toimintaa kaupunki voisi tukea nykyistä enemmän.

Päivän lehti

28.1.2020