Aika on piensatelliittien. Kuva: Pekka Rautiainen
Pääkirjoitukset

Maasta avaruuteen se pienikin ponnistaa

Ensimmäinen suomalainen avaruussatelliitti päätti juuri taipaleensa viimeiseen välkähtämiseen tähdenlentona. Muut piensatelliitit eivät kuitenkaan jää tähdenlennoiksi.

Ilmakehässä palaneen minisatelliitti Aalto-2:n tarina kuvastaa avaruustoiminnassa kohdattavia hankaluuksia.

Esikoissatelliittina piti toimia Aalto-yliopiston opiskelijoiden huolella rakentama Aalto-1, mutta rakettipulmien vuoksi yliopistolaisten kakkossatelliitti ehti ensin.

Aalto-2:n laukaisu avaruuteen tapahtui huhtikuussa 2017. Se vapautui kiertoradalleen Kansainväliseltä avaruusasemalta toukokuussa 2017. Satelliitti aloitti ilmakehän mittauksen, mutta kadotti pian yhteyden maahan. Aalto-1 toimii hyvin edelleen.

Aalto-1 ja -2 ovat olleet ensimmäiset kokonaisuudessaan Suomessa suunnitellut ja rakennetut satelliitit. Jatkoa ne saivat joulukuussa Aalto-yliopiston rakentamasta Suomi 100 -satelliitista. Viime vuonna maata kiertämään pääsivät myös ensimmäiset suomalaiset kaupalliset satelliitit.

Tämä on ollut pitkän kehityksen tulosta. Suomella on vahvat avaruustekniikan perinteet. Kiitos tästä kuuluu koulutukselle ja insinööritaidolle, ei valtion panostukselle.

Suomella ei ole mitään sijaa rakettitieteessä, mutta avaruus-, luotain- ja satelliittitutkimuksessa ja niiden instrumenteissa sitäkin enemmän.

Suomessa on pitkään suunniteltu ja valmistettu isojen satelliittien erilaisia mittausinstrumentteja. Suomalaisia sensoreita ja laitteita on paljon pitkin aurinkokuntaa. Kantahämäläistä osaamista edustaa avaruusteknologiassa DA-Group.

Avaruusteollisuus elää parhaillaan muutoksen aikaa. Pienetkin yritykset ovat löytäneet oman sijansa suurtoimijoiden rinnalla.

Aika on nyt piensatelliittien, joita mahtuu kalliiksi käyvien rakettien kuormaan kymmeniä. Pienillä ja edullisilla satelliiteilla voi muodostaa maan kiertoradalle kattavan verkoston moneen käyttöön.

Avaruusliiketoiminnan kehittämistä haittaa Suomessa avaruushallinnon hajanaisuus. Avaruustoimintaa on koettanut koordinoida eri edustajista koottu avaruusasioiden neuvottelukunta, mutta sen jäsenet katsovat kukin asioita omista vinkkeleistään.

Hyvin koordinoitu hallinto olisi tarpeen varmistamaan Suomen edut Euroopan avaruusjärjestön hankkeissa.