Pääkirjoitukset

Madridin ilmastokokous paljasti jyrkän kahtiajaon

Ongelmat eli päästörajoituksista sopiminen siirrettiin seuraavaan ilmastokokoukseen.
Jättäkää sademetsät rauhaan! Amazonian intiaani osoitti viime perjantaina mieltään Madridissa pidetyn ilmastokokouksen yhteydessä. KUVA: Juan Carlos Hidalgo / EPA Kuva: JUAN CARLOS HIDALGO
Jättäkää sademetsät rauhaan! Amazonian intiaani osoitti viime perjantaina mieltään Madridissa pidetyn ilmastokokouksen yhteydessä. KUVA: Juan Carlos Hidalgo / EPA Kuva: JUAN CARLOS HIDALGO

Maailman edistykselliset valtiot, kuten Suomi, tutkijat, yritykset, kansalaisjärjestöt ja lukemattomat ihmiset, etenkin nuoret ovat vakuuttuneita, että ilmastonmuutosten hillitseminen vaatii pikaisia ja tehokkaita toimia.

Pohjana ovat hallitustenvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n laajat ja kiistatta hälytyskelloja soittavat raportit.

Jo ennen viikonloppuna katastrofaaliseen kompromissiin päättynyttä Madridin ilmastokokousta tiedettiin, ettei maapallon lämpenemistä onnistuta nykyisellä päästöleikkaustahdilla pysäyttämään 1,5 asteeseen.

Ilmastokokoukset ovat tähänkin asti olleet erittäin vaikeita. Vasta Madridissa kuitenkin paljastui kaikessa karuudessaan maailman jyrkkä kahtiajako vastuutaan vältteleviin ja sitä kantaviin maihin.

Jos Madrid oli testi maailman mahtavien ilmastoherätyksen nykytilasta, niin tulos on masentava: isot saastuttajat eivät vain nuku, vaan eivät aidosti haluakaan herätä.

Ammottava on kuilu kansalaisten jo Suomessakin laajasti tunteman ilmastohuolen ja isojen saastuttajamaiden asenteen välillä. Voi vain hurskaasti toivoa, etteivät huoli ja sitä seuraavat arkielämän ilmastoteot tyssää turhautumiseen.

Luettelo vastuutaan kaihtavista maista eli ole pitkä, mutta tuskallisen vaikuttava: Brasilia, Intia, Australia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja omana erityistapauksenaan presidentti Donald Trumpin johtama Yhdysvallat tuskin korvaansa lotkauttavat ilmastonmuutokselle.

Madridissa kokouksen puheenjohtajamaa Chile oli lisäksi hampaaton. Isoimpaan ääneen pääsivät maat, joilla on vähiten sanottavaa.

Yhdysvaltain aikaisempi ilmoitus Pariisin ilmastosopimuksesta irtaantumisesta heijastuu muihinkin, ennen muuta supersaastuttaja Kiinaan.

Kun epäonnistunut kokous pitää saada jotenkin päätökseen, tehdään kompromissi: ongelmat siirrettiin seuraavaan, Glasgow´n ilmastokokoukseen. Sinne osallistujamaiden on määrä tuoda uudet päästöleikkauksensa. Seuraavan vuoden aikana vain yksi asia on varma ilmastonmuutoksessa: se etenee ja samalla tavoitteet karkaavat.