Pääkirjoitukset

Maitolitra kiipi jo yli euron

Maitolitran kuluttajahinta ponkaisi perjantaina yli yhden euron, kun Valio hinnoitteli kaupan keskusliikkeille toimittaman maidon tukkuhinnan uudestaan. Saman tekivät sen kilpailijatkin. Uuden hinnoittelun taustalla on kilpailuviraston määräämä 70 miljoonan euron sakko määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Viraston mukaan Valio yritti maidon väärällä, liian alhaisella hinnoittelulla lyödä kilpailijansa laudalta. Jos se olisi siinä onnistunut, maidon tukkuhintaan olisi tullut kolmisenkymmentä prosenttia lisää.

Valio ei ole vielä sakkojaan maksanut, sen ratkaisee aikanaan markkinatuomioistuin, mikäli se pitää kilpailuviraston väitteitä oikeina. On totta, että Valiolla ja sitä omistavilla osuusmeijereillä on mahtiasema suomalaisilla maitomarkkinoilla. Muut kilpailijat vaikuttavat pikkutekijöiltä.

Niin onkin, kun asiaa tarkastellaan pelkästään Suomen näkökulmasta. Valion kovin kilpailija on tanskalaisruotsalainen Arla Ingman, joka on kaikilla mittareilla mitattuna moninkertaisesti Valiota suurempi.

Maitotuotteiden, kuten muidenkin elintarvikkeiden kauppa on EU-jäsenyydestä saakka ylittänyt maiden rajat. Rekat rahtaavat meijerimaitoa ja kuluttajatuotteita, voit ja juustot mukaan lukien maasta toiseen. Niin Arla Ingman kuin Valiokin laskevat markkina-alueikseen kotimaataan paljon laajemman alueen. Markkinaoikeuden tehtävänä on punnita, onko Valiolla määräävä asema markkinoilla, joilla rajasuojaa ei enää tunneta.

Suomessa on käyty jo vuosia ajoin kiivastakin keskustelua siitä, saavatko kaikki ruokaketjun osapuolet oikean osuuden tuotteiden hinnoista. Ruokaeuroa ovat jakamassa tuottajat, teollisuus, kauppa ja verottaja.

Maidon tuottajahinta on viidenkymmenen sentin paikkeilla. Litran hinta kaksinkertaistuu matkalla maitotilalta marketin kassalle. Kaupan osuus on korkein, neljänkymmenen prosentin vaiheilla. Siivun vahvuutta on ajoin väkevästi arvosteltu ja perusteena on se, ettei maidosta koidu suuria kuluja kaupalle. Meijeri toimittaa tavaran kylmiöön ja asiakas kantaa sen kassalle. Toki kaupallakin on maksettavinaan muun muussa henkilöstökulunsa ja investointinsa. Nyt se siirsi tukkuhinnan korotuksen lyhentämättömänä kuluttajahintoihin.

Kuluttaja on tähän asti arvostanut nimenomaan maidon kotimaisuutta. Muun muassa Ruotsista tuotava maito ei ole yltänyt kuin enintään muutaman prosentin markkinaosuuksiin. Sen sijaan sitä käytetään meijeriteollisuudessa, jonka tuotteissa se päätyy suomalaisiin pöytiin.

Yli euron kivunnut litrahinta luonnollisesti harmittaa kuluttajia erityisesti nyt, kun hinnat ovat kautta linjan nousseet, muun muassa arvonlisäveron korotuksen takia.

Lähiviikkoina nähdään, onko maito hintansa arvoista. Monet asiantuntijat ehättivät arvioida, ettei kulutus putoa merkittävästi, jos ollenkaan.

Viime kädessä ratkaisijan paikalla on edelleen kuluttaja tehdessään jokapäiväisiä ruokaostoksiaan.

Päivän lehti

7.4.2020