Pääkirjoitukset

Maitotilojen ahdinko syvenee

Maan hallitus ja erityisesti maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) ovat ajautuneet hankalaan tilanteeseen. EU-komissio ei suostu maksamaan suomalaisille maidontuottajille tukea, joka kompensoisi heille Venäjän asettaman maitotuotteiden vientikiellon aiheuttamia menetyksiä.

Ministeri Orpo on usein viime viikkojen aikana toistanut, että kriisitukea maksetaan varmasti myös Suomessa. Tähän myös maidontuottajat luottivat ja siksi pettymys on karvas, kun Brysselin neuvotteluista tultiin tyhjin käsin kotiin.

Kiukkua lisää vielä se, että Baltian maiden, Viron, Latvian ja Liettuan viljelijät saavat rahaa, vaikka heidän ja suomalaistuottajien ongelmat ovat täysin yhtenevät.

Vastapakotteiden vaikutukset eivät rajoitu vain maidontuottajiin, vaan ne koskevat kipeästi myös meijereiden henkilöstöä. Keskiviikkona Valio ilmoitti sadan työntekijän irtisanomisista ja syyskuussa päättyi seitsemisenkymmentä määräaikaista työsuhdetta ja vientituotteita valmistavista meijereistä joutui puolensataa työntekijää pakkolomille.

Valio laski Suomessa maidon tuottajahintaa neljällä sentillä pian vastapakotteiden alettua. Muut meijerit seurasivat markkinajohtajan perässä, tosin hiukan pienemmillä hinnanalennuksilla. Brysselissä ei ilmeisesti ole ymmärtämystä suomalaista, osuuskuntiin perustuvaa maitoketjua kohtaan tai sen erityispiirteitä ei ole osattu kertoa.

Komissiota hämää ilmeisesti se, että Baltian maissa maitolitran tuottajahinta on parikymmentä senttiä ja meillä yli 40 senttiä. Suomen kustannustaso on naapureihimme verrattuna tuntuvasti korkeampi eli litrahinta ei kerro alkuunkaan koko totuutta.

Maidontuottajat ja heidän omistamansa meijerit eivät ole millään tavalla syypäitä Ukrainan kriisiin, EU:n kauppapakotteisiin eivätkä Venäjän vastapakotteisiin. Silti he ovat ensimmäisenä joutuneet kokemaan kriisin seuraukset kaikessa karuudessaan.

Suomessa maidontuotantoa on ollut mahdollista harjoittaa kannattavasti paljolti siksi, että laadukkailla tuotteilla on ollut kysyntää vientimarkkinoilla. Niistä on saatu myös kelpo hinta eikä Venäjän kaupan edistämiseksi ole tarvittu vientitukiakaan.

Vaikeudet eivät rajoitu vain lypsykarjatiloihin, sillä hehtaarituet ovat pienenemässä kaikilta. Ensi vuoden maataloustuista 500 miljoonaa euroa aiotaan maksaa vasta vuonna 2016, mikä merkitsee lisää maksuvaikeuksia jo ennestään huonosti kannattaville ja velkaisille tiloille.

Maidontuottajien vaatimukset oikeudenmukaisesta kohtelusta vahinkojen korvaamisessa eivät ole katteettomia. Suomalaiset eivät vaadi balttituottajien tukien perumista, vaan tasapuolista kohtelua EU:n komissiolta.

Jos maa- ja metsätalousministeriön neuvottelijat vielä ensi viikollakin palaavat Brysselistä tappion kärsineinä, luottamus hallitukseen horjuu vakavasti myös maatiloilla.

Tuskin kukaan enää uskoo, että menetykset korvataan täysimääräisesti, mutta muutama lisäsentti maitolitralle on näissä oloissa hyvin kohtuullinen vaatimus.